Blogi: Aluevaalien ennakkoäänestys on jo ovella − mistä vaaleissa on kyse?

Ensi viikolla alkaa ennakkoäänestys Suomen ensimmäisissä aluevaaleissa. Kyselyissä vaalien äänestysprosentin on ennakoitu jäävän matalaksi. Sopii toivoa, että aluevaalien äänestysaktiivisuus ei jää kyselyiden ennakoimalle tasolle. Vaaleissa kun on kyse monen suomalaisten kannalta kaikkein tärkeimpien palveluiden tulevaisuudesta.

Mediassa on arveltu, että aluevaalit eivät kiinnosta niiden uutuuden vuoksi. Lokakuussa uutisoitiin kyselystä, jonka mukaan vain kolme prosenttia vastaajista arvioi tietävänsä erittäin hyvin, mistä aluevaltuustoissa päätetään. Vaalien ajankohtaakin on pidetty epäedullisena parhaimman kampanja-ajan jäädessä hyvin lyhyeksi.

Miksi aluevaalit järjestetään juuri nyt ja miksi niissä on tärkeää käydä äänestämässä? Aluevaalit ovat seurausta hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta, jonka eduskunta hyväksyi viime vuonna. Uudistuksessa Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta, jotka vastaavat sote-palveluiden ja pelastustoimen järjestämisestä.

Aluevaaleissa valittavat valtuutetut pääsevät vaikuttamaan muun muassa perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon sekä perheiden ja ikääntyneiden palveluiden järjestämiseen. Kyse on historiallisesta muutoksesta, jonka myötä kunnat tai kuntayhtymät eivät enää kanna vastuuta sote-palveluiden toimivuudesta.

Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan asukkaat kuuluvat jatkossa Keski-Uudenmaan hyvinvointialueeseen. Muutos aiempaan on monia muita Suomen alueita pienempi, koska keskiuusimaalaisille sote-palvelut on järjestetty jo neljän vuoden ajan Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä.

Keski-Uudellamaalla on siten ehtinyt jo kertyä kokemusta sote-palveluiden järjestämisestä alueellisesti. Hyvinvointialue ei aloita tyhjästä, vaan käynnistää toimintansa siitä, mihin Keusotessa jäädään. Suurin muutos entiseen on päättäjien valitseminen suorilla vaaleilla sekä alueen rahoituksen siirtyminen kunnilta valtiolle.

Vaikka hyvinvointialueiden toiminta käynnistyykin vasta 1.1.2023, käyvät vaaleissa valitut valtuutetut tositoimiin heti vaalien jälkeen. Vuoden 2022 aikana valtuustot tekevät monia keskeisiä uuden organisaation perustamiseen liittyviä päätöksiä. Valtuustot hyväksyvät hyvinvointialueille muun muassa strategian sekä hallintosäännön.

Erityisesti strategian merkitys on keskeinen hyvinvointialueiden ja palveluiden tulevaisuudelle. Strategiassa viitoitetaan tavoitteet, joiden toteuttamista hyvinvointialueilla tavoitellaan. Vuosittain valtuustot käyttävät merkittävää valtaa myös siitä, miten valtion myöntämä rahoitus kohdistetaan palveluihin ja palveluverkkoon.

Lähdin itse ehdokkaaksi, koska haluan olla mukana rakentamassa niin asukkaille kuin henkilöstöllekin inhimillistä ja toimivaa hyvinvointialuetta. Vuosina 2017-2021 Keusoten päätöksenteossa toimineena tunnen alueellisen soten haasteet ja mahdollisuudet. Vaaleihin liittyvistä ajatuksistani voit lukea lisää sivuiltani ja vaalikoneista.

Eemeli Peltonen
Olen Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja (sd.) ja aluevaaliehdokas numero 56 (Keski-Uusimaa). Voit äänestää minua aluevaaleissa, jos asut Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Pornaisissa tai Tuusulassa. Muista käyttää äänioikeuttasi!