Poliisi ansaitsee parempaa

Kolumni on ilmestynyt Järvenpää-kaupunkilehdessä 29.11.2018

Viime syksynä tulin valituksi Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen neuvottelukunnan puheenjohtajaksi. Neuvottelukunta seuraa poliisilaitoksen toimintaa ja tekee aloitteita poliisin toiminnan kehittämiseksi.

Uudenmaan maakunnan itä- ja keskiosissa 15 kunnan alueella toimivan laajan poliisilaitoksen neuvottelukunnan kautta olen saanut seurata läheltä poliisin alueellamme tekemää arvokasta työtä.

Neuvottelukunnan pöydän ympärillä käydyt keskustelut ovat entisestään vahvistaneet käsitystäni siitä, että poliisi on suomalaisen yhteiskunnan kivijalka, jonka varassa maamme sisäinen turvallisuus lepää.

Poliisin toimintaympäristö on ollut koko 2000-luvun rajussa muutoksessa. Perinteisen poliisitoiminnan lisäksi poliisin on pystyttävä ennaltaehkäisemään ja torjumaan yhä uusia uhkia.

Verkossa lisääntyvä vihapuhe, ikäihmisiin kohdistuvat huijausyritykset ja kyberuhat ovat vain esimerkkejä niistä uhkakuvista, joihin poliisin odotetaan pystyvän vastaamaan tehokkaasti tässä ajassa.

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen toimialueella oman haasteensa tuovat kasvava Helsinki-Vantaan lentokenttä sekä Loviisan ydinvoimala, joiden turvallisuudesta huolehtiminen on myös poliisilaitoksen vastuulla.

Poliisin yhteiskunnallisen merkittävyyden ja toimintaympäristön muutoksen valossa olisikin ymmärrettävää, että poliisin tarpeet huomioitaisiin asianmukaisesti myös valtakunnan päätöksenteossa.

Valitettavasti viime vaalikausilla kehitys on kulkenut täysin päinvastaiseen suuntaan. Puolueet oikealta vasemmalle ovat hallitusvastuussa heikentäneet tuntuvasti poliisin määrärahoja.

Määrärahojen heikennykset näkyvät jo kansalaisten arjessa. Arvioiden mukaan Suomessa vuosittain yli 100 000 hälytystehtävää jää hoitamatta, mikä koettelee vakavasti koettua turvallisuudentunnetta.

Samalla tehdyt leikkaukset ovat vuosi vuodelta syventäneet poliisien määrän laskua, minkä seurauksena Suomessa on nyt asukasta kohden vähemmän poliiseja kuin yhdessäkään toisessa Pohjoismaassa.

Poliisien määrän vähentyminen näkyy ennen kaikkea katukuvassa, jossa poliisi näyttäytyy yhä harvemmin. Koettuun turvallisuudentunteeseen vaikuttaa suoraan sekin, koetaanko poliisin olevan läsnä arjessa.

Poliisin vahvaa läsnäoloa tarvitaan erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla. Eniten rikoksia tehdään juuri siellä, missä ihmisetkin ovat. Tätä taustaa vasten Järvenpää tarvitsee tulevaisuudessakin poliisiasemansa.

Poliisin määrärahojen heikentämisen on loputtava. Seuraavalla vaalikaudella päätöksentekijöillä täytyy olla kaukonäköisyyttä turvata poliisin riittävät resurssit.

Turvallisuuden hinta on kuitenkin aina pienempi, kuin turvattomuuden kustannus.

Eemeli Peltonen

Kirjoittaja on Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (sd.)

2018-12-09T12:08:01+00:0029.11.2018|