Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaassa 4. kesäkuuta 2023.
Vapaalla sivistystyöllä on Suomessa pitkät perinteet. Yli sadan vuoden ajan kansalaisopistot ovat tarjonneet suomalaisille mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen päivittämiseen. Kuntalaisten sivistyksen ja osaamisen vaalijoina opistot ovat korvaamattomia. Niiden toteuttaman vapaan sivistystyön merkitys tulee yhä korostumaan tulevaisuudessa.
Kevään eduskuntavaalien jälkeen maahan on neuvoteltu uutta hallitusta Säätytalolla. Vaikka neuvotteluja on käyty visusti suljetuin ovin, joitakin tiedonmurusia neuvotteluista on päätynyt myös julkisuuteen. Hätkähdin lukiessani uutista, jonka mukaan hallitusneuvotteluissa on ollut esillä jopa 70 miljoonan euron leikkausten tekeminen vapaaseen sivistystyöhön.
Toteutuessaan leikkaus tarkoitiaisi loppua nykymuotoiselle opistojen vapaalle sivistystyölle. Moni kansalaisopisto joutuisi sulkemaan ovensa tai nostamaan rajusti kurssimaksujaan. Kansalaisopistojen liitto kertoo kannanotossaan, että hallitusneuvotteluissa esillä ollut rahoitusleikkaus voisi johtaa yli 100 oppilaitoksen lakkauttamiseen ympäri Suomea.
Järvenpään Opiston toiminta käy hyvänä esimerkkinä siitä, miten vaikuttavaa vapaan sivistystyön oppilaitosten toiminta on kuntalaisten osaamisen ja hyvinvoinnin kannalta. Vuosittain yli 5 000 järvenpääläistä osallistuu Järvenpään Opiston korkeatasoisille kursseille. Kurssitoimintaa on tarjolla niin lapsille ja nuorille kuin työikäisille sekä seniorikansalaisille.
Etenkin, kun suomalaisten osaamistason heikentymisestä kannetaan laajasti huolta, on vapaan sivistystyön rahoituksen leikkaaminen huono säästötoimenpide. Yhä useamman työuran varrella osaamisen päivittäminen tulee ajankohtaiseksi, jolloin ratkaisu voi löytyä juuri kansalaisopiston kurssilta. Opistotoiminnan hyvinvointivaikutukset ovat nekin suuria.
Neljän puolueen väliset neuvottelut hallitusohjelmasta ovat vielä kesken. Siksi sopii toivoa, että uusi hallitus ei leikkaisi vapaan sivistystyön rahoituksesta. Vielä eduskuntavaaleissa suurin osa puolueista vannoi koulutuksen nimeen ja lupasi rajata koulutuksen säästötoimien ulkopuolelle. Vapaan sivistystyön rahoituksen heikentäminen olisi koulutusleikkaus.
