Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaassa 30. huhtikuuta 2021.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi kuluvalla viikolla toivoa herättävän uutisen: Jo 1,5 miljoonaa suomalaista on saanut ensimmäisen annoksen koronavirusrokotetta. Koska rokotustahti kiihtyy ja aiemmin asetetut tiukat rajoitustoimet ovat tehonneet, koronakriisin päättyminen on vihdoin näköpiirissä.
Vaikka vielä tarvitaan varovaisuutta ja suositusten noudattamista, lähiviikkoina paluu normaalimpaan arkeen alkaa vähitellen. Koronatilanteen kohentuminen mahdollistaa myös katseen kääntämisen koronakriisin jälkeiseen aikaan. Millainen maailma odottaa nurkan takana koronaviruksen jäädessä historiaan?
Koronakriisi on aiheuttanut mittavat terveydelliset, sosiaaliset ja taloudelliset vahingot huolimatta siitä, että Suomessa on onnistuttu kriisin hoidossa monia maita paremmin. Vaikka virus lakkaa aikanaan leviämästä väestössä, koronaviruspandemian seurausten kanssa tulemme olemaan tekemisissä vielä pitkään.
Siksi koronakriisin onnistunut jälkihoito lukeutuu yhteiskuntamme tulevien vuosien tärkeimpiin tehtäviin. Kyse on siitä, että kaikkien selviytymisestä kriisin yli huolehditaan eikä ketään jätetä yksin. Korona-aikana yleistyneisiin hyvinvoinnin ja terveyden ongelmiin on aivan erityisen tärkeää pyrkiä puuttumaan.
Koronakriisin jälkihoito ei ole vain valtiovallan vastuulla. Myös kuntien on oltava aloitteellisia koronan aiheuttamien jälkien korjaamisessa. Kunnat voivat järjestämiensä palveluiden kautta vaikuttaa muun muassa nuorten syrjäytymiseen, mielen hyvinvointiin, liikkumattomuuteen ja ikäihmisten yksinäisyyteen.
Koronakriisin jälkihoidossa tarvitaan myös vahvaa yhteistyötä. Kunnat voisivat kutsua esimerkiksi alueellaan toimivat kolmannen sektorin toimijat pohtimaan ratkaisuja korona-ajasta juontuviin haasteisiin. Yhdistyksillä ja järjestöillä on runsaasti osaamista, jonka arvo korostuu entisestään koronan jälkeisessä ajassa.
Eemeli Peltonen
Kirjoittaja on Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (sd.)
