Kolumni on julkaistu Demokraatti-lehdessä 1. huhtikuuta 2021.
Muutaman kuukauden kuluttua Suomessa järjestetään kuntavaalit. Vaalien alla käytävän keskustelun perusteella voi saada käsityksen, että tulossa ovat kuntavaalien asemasta eduskunta- tai eurovaalit. Paikallislehtien sivuilla ja sosiaalisessa mediassa kun ei juuri kuntien vallassa olevista asioista puhuta.
Kunnissa ei päätetä polttoaineveron tasosta, Euroopan unionin elpymisvälineestä tai hallituksen koronatoimista. Näistäkin asioista on toki tärkeää käydä kansalaiskeskustelua, mutta kuntavaalien kanssa niillä ei ole mitään tekemistä. Valtuustojen esityslistoilla uusia päättäjiä odottavat toiset aiheet.
Puolueet, jotka johdattelevat vaalikeskustelua pois kunnille kuuluvista asioista, tekevät karhunpalveluksen demokratialle. Kuntavaalien merkitys hämärtyy ja samalla maton alle tulevat lakaistuiksi ne aiheet, joista tulevan valtuustokauden kannalta olisi välttämätöntä käydä keskustelua.
Miten kouluverkkoa kehitetään tulevina vuosina? Entä miten sosiaali- ja terveyspalveluissa vastataan väestön ikääntymisestä aiheutuvaan palveluntarpeen nopeaan kasvuun? Tällaisista asioista kuntavaaleissa on kysymys ja niihin ehdokkailta sopii edellyttää näkemyksiä virtuaalisilla vaalikentillä.
Kunnan vastuulle kuuluvien asioiden palauttaminen vaalikeskusteluiden keskiöön on välttämätöntä, koska vaalien jälkeen alkaa poikkeuksellisen tärkeä valtuustokausi. Tämä on seurausta vuonna 2023 toteutuvasta maan hallituksen sote-uudistuksesta ja yhä jatkuvasta koronapandemiasta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutuessa kunnat siirtyvät tulevalla valtuustokaudella uuteen aikaan. Kuntien rooli ja tehtävät muuttuvat pysyvästi, kun sote-palvelut siirtyvät uudistuksessa perustettaville hyvinvointialueille. Kuntien tehtävien ytimessä ovat jatkossa koulutus ja hyvinvointi.
Ensi syksynä aloittavat valtuustot pääsevät vaikuttamaan siihen, miten kuntia kehitetään sote-uudistuksen jälkeisessä ajassa kohti tulevaisuutta. Muutos kuntien tehtävissä on myös mahdollisuus: aiemmin soten varjoon jääneiden palveluiden kehittämiseen voidaan paneutua aiempaa paremmin.
Alkavan valtuustokauden merkitystä korostaa lisäksi koronapandemia, jonka vaikutusten kanssa kunnat joutuvat painimaan vielä useita vuosia. Päättyvällä kaudella kunnat ovat kokeneet koronan aiheuttaman iskun ja uudella nelivuotiskaudella niiden on käytävä koronan vahinkojen korjaamiseen.
Kunnilla on keskeinen rooli koronan varjolla yleistyneiden moninaisten sosiaalisten ja hyvinvointiin liittyvien ongelmien hoidossa. Tarvitaan sekä korjaavia että ennaltaehkäiseviä palveluita, jotta koronan inhimillinen ja taloudellinen lasku jää kunnille ja asukkaille mahdollisimman pieneksi.
Tähänastinen vaalikevät ei luo uskoa siihen, että edellä mainituista kuntien isoista kysymyksistä tultaisiin keskustelemaan. Samalla kasvaa huoli kuntapolitiikan karnevalisoitumisesta. Malttavatko valtakunnan asioilla kampanjoineet ehdokkaat valituksi tullessaan keskittyä valtuustotyön arkisiin asioihin vai rantautuuko valtuustosaleihin niihin kuulumattomat räväkkä politikointi? Jää nähtäväksi.
Eemeli Peltonen
Kirjoittaja on Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (sd.)
