Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaassa 29. syyskuuta 2024.
Pääministeri Orpon hallituksen esitys valtion ensi vuoden talousarvioksi julkistettiin tällä viikolla. Liki tuhatsivuisen budjetin käsittely on perinteisesti eduskunnan syyskauden suurin urakka. Keltaisen budjettikirjan sivuilta paljastuvat valtion ensi vuoden menojen ja tulojen lisäksi hallituksen arvovalinnat.
Suomen talous on vaikeassa tilanteessa. Olemme ison savotan edessä, jotta valtion velkaantuminen ja julkisen talouden alijäämä saadaan kuriin. Näitä tosiasioita ei kiistä yksikään puolue eduskunnassa. Puolueiden väliset erot tulevat esiin, kun ryhdytään puhumaan keinoista talouden tasapainottamiseksi.
Orpon hallitus on ehtinyt olla vallassa pian puolentoista vuoden verran. Päivä päivältä on käynyt yhä selvemmäksi, että hallituksen keinot taloutemme ongelmien korjaamiseksi eivät pure. Kovista vaalipuheista huolimatta velkaantuminen jatkuu ja tämän hallituskauden työllisyyskehitys on koko EU:n heikointa. Hallituksen toimettomuus rakennusalan kriisissä ei sekään ole helpottanut taloustilannetta.
Näiden tosiasioiden valossa hallituksen toiselta budjetilta oli aihetta odottaa enemmän. Nyt julkistettu budjettiehdotus ei tuo suunnanmuutosta siihen näivettävään kierteeseen, johon hallitus vie Suomea. Kasvun edellytyksiä heikennetään samalla, kun talouden tasapainotuksen taakkaa jaetaan epäreilusti.
Kaikkein kestämättömin arvovalinta hallitukselta on kohdistaa merkittäviä uusia heikennyksiä tärkeisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin sekä koulutukseen. Hoitotakuun ja henkilöstömitoituksen romuttaminen on lyhytnäköinen säästötoimi samoin kuin ammatillisesta koulutuksesta leikkaaminen.
Hallituksen erikoisin arvovalinta on kohdistaa vaalikauden kuluessa jopa puoli miljardia euroa lisää rahaa yksityiseen terveysbisnekseen. Nämäkin veroeurot olisi kaivattu jonojen lyhentämiseen ja palveluiden parantamiseen julkisessa terveydenhuollossa. Juuri siellä lisärahoitusta kaivataan kipeästi.
Löytyy hallituksen budjetista toki kehuttavaakin, kuten panostukset turvallisuuteen. Pidän tärkeänä sitä, että hallitus jatkaa poliisien määrän kasvattamista edellisen hallituksen jalanjäljissä. Jämäkkä suhtautuminen arjen turvallisuutta horjuttavaan nuoriso- ja jengirikollisuuteen on sekin kannatettavaa.
Parlamentarismin parhaisiin perinteisiin kuuluu meillä Suomessa se, että kukin oppositiopuolue laatii vaihtoehtobudjetin hallituksen esitykselle. SDP tulee syksyllä julkistamaan oman vaihtoehtonsa, jossa taloutta tasapainotetaan oikeudenmukaisemmin ja vahvistetaan kasvua, työllisyyttä sekä hyvinvointia.
