Hallintovaliokunnan demarit: Rajaturvallisuuslakia korjattiin SDP:n tavoitteiden mukaisesti

Tiedote on julkaistu 8. heinäkuuta 2024.

Hallintovaliokunnan demarijäsenet Eemeli Peltonen, Eveliina Heinäluoma, Saku Nikkanen ja Paula Werning ovat tyytyväisiä hallintovaliokunnassa saavutettuihin parannuksiin koskien hallituksen esittämää lakia väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi. Niin sanotussa rajaturvallisuuslaissa on kyse poikkeuslaista, jolla vastataan Venäjän välineellistetyn maahantulon muodossa harjoittamaan painostukseen.

Sosialidemokraatit pitävät Suomen kansallisen turvallisuuden varmistamista ensiarvoisen tärkeänä kaikissa oloissa. Emme voi antaa Venäjän horjuttaa Suomen turvallisuutta ja käyttää ihmisiä hyväkseen omien vaikuttamisyritystensä toteuttamiseksi. Samaan aikaan on tärkeää, että viranomaisilla on toimivaan lainsäädäntöön perustuvat riittävät keinot vastata Venäjän Suomeen kohdistamiin painostusyrityksiin. Lainsäädännön pitää olla niin tarkkaan laadittu, että Suomi ei lipsu oikeusvaltioperiaatteesta.

– Olemme SDP:ssä tiedostaneet vastuumme alusta lähtien. Onhan kyseessä Suomelle iso turvallisuuskysymys levottoman naapurin varjossa ja kansainvälisten sitoumustemme yhteensovittaminen. Työ ei ole ollut yksinkertaista, mutta olemme tehneet parhaamme, jotta pystymme sekä takaamaan kansallisen turvallisuuden että noudattamaan kansainvälisiä sitoumuksiamme, sanoo Peltonen.

– Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä katsoi, ettei se voinut kannattaa alkuperäistä hallituksen lakiesitystä. Eduskuntaryhmä asetti tukensa ehdoksi lain muuttamisen useilta kohdin. Nämä edellytykset täyttyivät hallintovaliokunnan lopullisessa mietinnössä rajaturvallisuuslaista, sanoo Heinäluoma.

SDP:n eduskuntaryhmä edellytti, että hallintovaliokunta korjaa hallituksen esitystä neljän kohdan osalta:

1. Perustuslakivaliokunnan lausunnon ponnen mukaisesti lakiesitystä on muutettava hallintovaliokunnassa siten, että maahan pyrkivän oikeusturvaa parannetaan nimenomaisesti säädetyllä jälkikäteisellä oikeusturvamenettelyllä.

2. Lakiesityksen pykälien 4 ja 5 täsmentäminen siten, että vuorovaikutustilanne olisi uskottava, mikä vähentää myös rajamiehen oikeusturvaan liittyvää huolta ja minimoi ristiriitaa kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden ja palautuskiellon osalta.

3. Eduskunnalle on määriteltävä selkeä rooli rajaturvallisuuslaissa.

4. Hallintovaliokunnan mietintöluonnos lähetetään perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi perustuslakivaliokunnan B-lausunnon antamista varten, eli jälkitarkastukseen.

Muutetussa rajaturvallisuuslaissa eduskunnalle määriteltiin selkeä rajoituspäätöksen jälkivalvonnan rooli. Uskottava jälkikäteinen oikeusturvamenettely parantaa maasta poistetun ihmisen oikeusturvaa perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla. Lain keskeisiä pykäliä täsmennettiin tavalla, joka parantaa rajamiehen ja maahan pyrkivän oikeusturvaa sekä pienentää ristiriitaa kansainvälisten velvoitteiden ja poikkeuslain välillä. Lisäksi SDP:n edellyttämä perustuslakivaliokunnan toinen lausuntokierros osoittautui tärkeäksi, sillä sen pohjalta valiokunta tarkensi vielä entisestään lakia.

– Puolueiden välisten neuvottelujen ilmapiiri on ollut asiallinen, vaikka neuvottelut ovat olleet vaikeat. Poikkeuslain ajallisesti rajattu voimassaolo, lain soveltamisen kohdistuminen vain ja ainoastaan välineellistettyyn maahantuloon rajatulla alueella, sekä selkeät poikkeusperusteet on pidetty lain keskiössä, sanoo Werning.

Suomi on Venäjän häikäilemättömän hybridivaikuttamisen vuoksi uudenlaisessa tilanteessa, mutta ei suinkaan yksin. Myös monet muut Euroopan maat ovat joutuneet viime vuosina kohtaamaan vastaavan tyyppistä häirintää ja vaikuttamisyrityksiä. Myös EU on tunnistanut ilmiön, jossa turvaa hakevia ihmisiä käytetään hybridivaikuttamisen välineenä. EU-oikeus ja sen tulkintakäytäntö kehittyvät koko ajan. Työkaluja ilmiön estämiseksi haetaan myös EU-tasolla, ja tästä syystä on tärkeää, että Suomi seuraa tarkoin myös EU-lainsäädännön tarjoamien työkalujen kehitystä ja tarjoamia mahdollisuuksia.

– Valiokunnan lausuma edellytyksestä toimia aloitteellisesti Euroopan unionin suuntaan uuden EU-lainsäädännön kehittämiseksi on tärkeä lisäys, joka osaltaan vahvistaa ajatusta siitä, että Suomi ei ole asiassaan yksin. Me olemme sekä EU:n että Naton ulkorajavaltio. Suomi ja koko Euroopan unioni joutuvat uudessa tilanteessa hakemaan oikeaa vastausta Venäjän hybridivaikuttamiseen ja oikeaa tasapainoa kansallisen turvallisuuden suojaamisen ja kansainvälisten sopimusten tulkintojen välillä. On ensiarvoisen tärkeää, että Suomi saa tulevaisuudessa käyttöönsä kaikki EU-lainsäädännön laajamittaisen välineellistetyn maahantulon torjuntaan ja hallintaan soveltuvat tuki- ja poikkeustoimet, sanoo Nikkanen.

SDP:n eduskuntaryhmä otti jo viime viikolla puoltavan kannan lakiesitykseen, sidottuna perustuslakivaliokunnan toisen lausunnon puoltoon.

Jaa julkaisu

Eemeli Peltonen

Kansanedustaja (sd.) ja Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Jatka lukemista

Kolumni: Rajaturvallisuuslailla torjutaan Venäjän uhkaa

Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaassa 12. heinäkuuta 2024. Eduskunnan hallintovaliokunta sai tällä viikolla valmiiksi mietintönsä rajaturvallisuuslaista. Lain tarkoituksena on ennaltaehkäistä ja torjua Venäjän Suomeen kohdistamaa painostamista.