Tiedote on julkaistu 25. huhtikuuta 2024.
SDP:n hallintovaliokunnan jäsenet Eemeli Peltonen, Eveliina Heinäluoma, Saku Nikkanen ja Paula Werning pitävät hallituksen useimpia tänään eduskuntaan tuotavista maahanmuuttoon liittyvistä esityksistä pääosin epäonnistuneina. Niiden seurauksena maahanmuuttoon liittyvä hallinnollinen byrokratia tulee kasvamaan ja samalla heikennetään merkittävästi Suomen houkuttelevuutta kansainvälisille osaajille.
– Hallitus tuo eduskunnan käsiteltäväksi tänään useita lakimuutoksia, jotka koskevat sekä työperäistä että humanitaarista maahanmuuttoa. Näillä esityksillä ei maahanmuuton todellisia kipupisteitä ratkota, vaan lähinnä lisätään turhaa byrokratiaa, vaikeutetaan Suomelle välttämätöntä työperäistä maahanmuuttoa ja heikennetään Suomen houkuttelevuutta ulkomaisten osaajien silmissä. Näiden esitysten vaikutukset tulevat kääntymään Suomelle vielä hyvin kielteisiksi. Tässä taloudellisessa tilanteessa Suomella ei ole varaa näyttäytyä osaajille epähoukuttelevan maana. Tuoreessa muistissahan meillä on yhä myös työperäiseen maahanmuuttoon kohdistuva kolmen kuukauden potkulaki, toteaa Eemeli Peltonen.
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) oman ministeriön osastojohtaja Mikko Spolander on todennut, että on vaikea nähdä muuta keinoa Suomen heikon julkisen talouden pelastamiseksi kuin kasvava maahanmuutto. Suomeen tulleet maahanmuuttajat ovat myös viime vuosina työllistyneet aiempaa nopeammin maahantulon jälkeen. Syyn arvioidaan olevan etenkin työperäisen maahanmuuton lisääntyminen. Spolander on sanonut, että mikäli Suomeen tulisi työmarkkinoille 40 000 nettomaahanmuuttajaa vuosittain, sillä olisi mahdollista pysäyttää huoltosuhteen heikkeneminen.
– Ministeri Purra tuntuu omaksuneen täysin VM:n kamreeriajattelun, mutta onko hän tästä asiasta kuitenkin eri mieltä oman ministeriönsä johtajan kanssa? Miksi hallitus jättää hyödyntämättä työperäisen maahanmuuton kautta saavutettavan julkisen talouden vahvistamisen? Onko Purralla niin kova hinku päästä saksimaan pienituloisen, työssäkäyvän palkansaajan toimeentuloa, ihmettelee Saku Nikkanen.
Hallintovaliokunnan demarit arvostelevat erityisesti kansalaisuuslain muutosta, jossa kansalaisuuden saamiseksi edellytettyä asumisaikaa ollaan pidentämässä viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen. Asumisajan pidennys onkin saanut täystyrmäyksen lausuntokierroksella ja monet tahot ovat huolissaan siitä, että hallitus näyttäytyy ajavan kansainvälisiä osaajia pois Suomesta. Mihin ongelmaan hallitus tällä lainsäädäntömuutoksella ylipäätään puuttuu?
– Kansalaisuuslain muuttaminen asumisaikaedellytystä pidentämällä on erikoinen veto kokoomusjohtoiselta hallitukselta. Voi kysyä, mikä on se ongelma, jota tässä ollaan korjaamassa? Suomen kansalaisuuden saaminen ei ole mikään automaatio tälläkään hetkellä. Esimerkiksi Keskuskauppakamari näkee, että asumisajan pidentäminen on haitaksi onnistuneelle kotoutumiselle ja pitkäjänteiselle sitoutumiselle suomalaisille työmarkkinoille. Myös Helsingin yliopisto on suhtautunut muutokseen kriittisesti. Lausunnon mukaan yliopiston palveluksessa olevista 8400 työntekijästä jopa 1700 työntekijällä ei ole Suomen kansalaisuutta. Kyse on huippuosaajista, joiden pitäminen Suomen työvoimassa ja suomalaisten työnantajien palveluksessa on paitsi yliopistojen myös koko yhteiskunnan etu. Nyt hallituksen suunnitelmat uhkaavat heikentää näiden ihmisten kiinnittymistä Suomeen, huomauttaa Eveliina Heinäluoma.
Hallintovaliokunnan demarien mielestä on selvää, että tällä muutoksella heikennetään Suomen houkuttelevuutta osaajien silmissä.
– Valtiovarainministeri Purra on noussut leikkausten puolustamisen kautta hallituksen todelliseksi johtajaksi pääministeri Orpon jäädessä taka-alalle. Maahanmuuttajien keppilakien myötä kokoomus vaikuttaa jäävän hallituksen äänettömäksi yhtiömieheksi, kun perussuomalaiset pääsevät kilpaa kehumaan, kuinka maahanmuuttoa sisäministerin johdolla kiristetään, toteavat hallintovaliokunnan demaroit.
Hallintovaliokunnan sosialidemokraatit harmittelevat myös, ettei hallitus halua puuttua maahanmuuton ja kotoutumisen aitoihin kipupisteisiin. Sen sijaan hallitus luo turhanpäiväisen temppuradan maassa jo oleskeleville. Samalla se kääntää katseensa pois muun muassa kotoutumisen kehittämistarpeista.
-On täysin kestämätöntä, että maahanmuuttaja joutuu odottamaan kielikoulutukseen pääsyä yli puoli vuotta. Kielen oppiminen on kotoutumisen ja työllistymisen edellytys. Siksi hallitukselta tarvittaisiinkin panostuksia nimenomaan kielikoulutuksen tarjontaan. Kun kieli- ja muuta koulutusta on riittävästi tarjolla, voi kotoutujaltakin edellyttää enemmän opinnoissa edistymistä, mutta nyt hallitus keskittyy lähinnä kotoutumisen rahoituksen leikkaamiseen, harmittelee Paula Werning.
