Kolumni: Eurovaaleissa on paljon pelissä

Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaassa 6. maaliskuuta 2024.

Euroopan parlamentin vaalit käydään jo reilun kolmen kuukauden kuluttua. Vaaleissa valitsemme Suomesta 15 jäsentä 705 paikkaiseen parlamenttiin. Viiden vuoden takaisesta paikkamäärämme on kasvanut kahdella, joten valitsemme enemmän europarlamentin jäseniä kuin koskaan aikaisemmin.

Eurovaalit ovat jääneet Suomessa toisen luokan vaalien asemaan. Osoituksena siitä kulloistenkin eurovaalien äänestysaktiivisuus on jäänyt matalaksi. Edellisissä eurovaaleissa vain 42,7 prosenttia äänioikeutetuista käytti äänioikeuttaan. Tämä siitä huolimatta, että eurovaaleissa on paljon pelissä.

Euroopan unionin merkitys on kasvanut vuosien saatossa. Tänä päivänä merkittävä osa kansallisesta lainsäädännössämme saa tavalla tai toisella alkunsa eurooppalaisista päätöksenteon pöydistä. Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan 45 prosenttia kuntienkin asioista juontaa juurensa EU:hun.

EU:n merkittävän roolin olen saanut huomata käytännössä työssäni kansanedustajana. Eduskunnan valiokuntatyössä annamme paljon lausuntoja niihin asioihin, jotka unionin päätöksenteossa ovat vireillä. Tälläkin viikolla olemme käsitelleet Suomen kärkitavoitteita pian alkavalle EU-vaalikaudelle.

Olen taipuvainen ajattelemaan niin, että Euroopan unionin pitää olla suurissa asioissa suuri ja pienissä asioissa pieni. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymykset, ilmastonmuutoksen torjunta ja rajat ylittävään rikollisuuteen puuttuminen ovat esimerkkejä niistä asioista, joissa unionin aloitteellisuutta tarvitaan.

Unionin viime vuosien onnistumisiin luen yhtenäisen esiintymisen Ukrainan tukena Venäjän hyökkäyssodan käynnistyttyä. Yhä voimistuvan kansainvälisen vastakkainasettelun aikana unionin jäsenvaltioiden yhteiselle ulkopolitiikalle on tarvetta. Tämä voimistaa kaikkien jäsenmaiden ääntä.

Eurovaalit antavat jälleen tärkeän mahdollisuuden keskustella yhteisen unionimme suunnasta. Tekeekö unioni tällä hetkellä oikeita asioita vai onko unionin huomio väärissä asioissa? Aivan erityisen tärkeää näitä kysymyksiä on esittää niille demokratian sankareille, jotka asettuvat ehdolle vaaleihin.

Jaa julkaisu

Eemeli Peltonen

Kansanedustaja (sd.) ja Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Jatka lukemista

Kolumni: Rajaturvallisuuslailla torjutaan Venäjän uhkaa

Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaassa 12. heinäkuuta 2024. Eduskunnan hallintovaliokunta sai tällä viikolla valmiiksi mietintönsä rajaturvallisuuslaista. Lain tarkoituksena on ennaltaehkäistä ja torjua Venäjän Suomeen kohdistamaa painostamista.