Puhe Järvenpään demareiden vappujuhlassa

Pidin juhlapuheen Järvenpään Demareiden vappujuhlassa Järvenpään Rantapuistossa 1. toukokuuta 2023. Muutokset puhuttaessa mahdollisia.

Arvoisat vapun juhlijat, hyvät ystävät!

Olemme kokoontuneet tänään, jo perinteeksi muodostuneella tavalla, viettämään Järvenpään demareiden vappujuhlaa tänne Rantapuistoon. Vappuhan on paitsi työn ja toivon, myös kevään juhlapäivä. Siksi onkin sopivaa viettää yhteistä vappujuhlaa juuri täällä maakuntajärvi Tuusulanjärven äärellä, samalla todistaen luonnon heräämistä kesän tuloon.

Kokoontuessamme tänään viettämään yhteistä vappujuhlaa, on menneistä eduskuntavaaleista ehtinyt kulua jo kuukauden päivät. Tänä vappuna meillä järvenpääläisillä on eduskuntavaalien tuloksen johdosta aivan erityisen paljon aihetta iloon ja juhlaan. Yhdessä teimme eduskuntavaaleissa historiaa – ja vieläpä useammalla kuin yhdellä tavalla.

Kotikaupungistamme Järvenpäästä on valittu kansanedustaja viimeksi yli kaksikymmentä vuotta sitten. Tähän saimme muutoksen vaalipäivänä. Eduskuntaan valittiin Järvenpäästä, ei vain yksi vaan jopa kaksi kansanedustajaa. Järvenpään asema uuden eduskunnan kokoonpanossa on siten vahvempi kuin se on koskaan ollut maamme itsenäisyyden aikana.

Vaali-ilta oli historiallinen myös meille järvenpääläisille sosialidemokraateille. Näihin vaaleihin asti ehti nimittäin kulua 48 vuotta siitä, kun Järvenpäällä oli viimeksi oma sosialidemokraattinen kansanedustaja Arkadianmäellä. Nyt pitkä odotus päättyi ja odotus palkittiin. Kaikki edeltävät vaalit ja niissä tehty työ, ovat pohjustaneet yhteistä onnistumista.

Haluankin tänään vielä kerran kiittää siitä suuresta luottamuksesta, jonka 5 747 uusmaalaista osoitti minulle eduskuntavaaleissa. Tulos antaa vahvan valtakirjan työskennellä kansanedustajana yhteisellä asialla. Pyrin tekemään parhaani Uudenmaan vaalipiiristä valittuna kansanedustajana ja olemaan osoittamanne suuren luottamuksen arvoinen.

Samalla haluan kiittää kaikkia teitä, jotka osallistuitte vaalityöhöni kevään aikana. Koko sydämeni pohjasta osoitan teille kiitokseni. En tule koskaan unohtamaan sitä tukea, jota minulle annoitte vaaleissa. Eduskuntaan valituksi tulemiseen, kun ei riitä pelkkä ehdokas. Tarvitaan myös sitoutunut ja asiaansa uskova tukiryhmä. Ja sellainen minulla oli vaaleissa.

Vaalituloksessani ratkaisevassa roolissa oli Keski-Uudenmaan alueelta saatu vahva tuki. Se velvoittaa toimimaan Keski-Uudenmaan äänenä eduskunnassa. Vaikka eduskunnassa pitää katsoa koko Suomen etua, jokainen kansanedustaja on aina jostain kotoisin. Koskaan ei pidä unohtaa niitä ihmisiä, jotka ehdokkaansa vaaleissa lähettivät asioitaan ajamaan.

Tulen alkaneella vaalikaudella paneutumaan eduskunnassa niihin asioihin, joita pidin esillä ja joista puhuin jo vaaleissa. Työhön, turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Vaikka SDP päätyisikin oppositioon tulevalla kaudella, räksyttämään en ryhdy. Pyrin ennemmin rakentamaan siltoja kuin polttamaan niitä. Ja etsimään yhteistyön mahdollisuuksia silloin, kun sellaisia on näköpiirissä. Koska tiedän, että asioita voi toden teolla muuttaa vain tekemällä hyvää yhteistyötä muiden kanssa.

Hyvät ystävät,

Eduskuntavaalien valtakunnallista tulosta on vaalien jälkeen arvioitu ja puntaroitu paljon. Meille sosialidemokraateille vaalitulos oli suotuisa. Voitimme vaalit ja kasvatimme paikkamääräämme eduskunnassa kolmella kansanedustajalla. SDP menestyi etenkin Uudenmaan ja Helsingin tärkeissä vaalipiireissä, mikä on hyvä merkki puolueen tulevaisuudelle.

Sosialidemokraattien vaalituloksen historiallisuutta kuvastaa hyvin se, että vain kaksi kertaa maamme historian aikana pääministeripuolue on onnistunut seuraavissa vaaleissa kasvattamaan kannatustaan. Ja näillä molemmilla kerroilla asialla on ollut juuri SDP. Ennen Sanna Marinia tässä ovat onnistuneet vain pääministerit Kalevi Sorsa ja Paavo Lipponen.

Kylmä tosiasia vaalituloksessa kuitenkin on, että SDP ei vaalivoitostaan huolimatta voittanut tarpeeksi. Hyvän vaalituloksen tehneet kokoomus ja perussuomalaiset nousivat sosialidemokraattien edelle. Vaalituloksen tiukkuudesta kertoo kaiken se, että perussuomalaisten ja sosialidemokraattien kannatuksen ero jäi uurnilla lopulta vain 3 429 ääneen.

Oikeiston vaalivoiton takia ei ollut kovinkaan suuri yllätys, kun Petteri Orpo ilmoitti viime viikolla tavoittelevansa juuri kokoomuksen, perussuomalaisten, ruotsalaisen kansanpuolueen ja kristillisdemokraattien muodostamaa hallitusta. Tulevat viikot näyttävät, millaisen ohjelman kanssa uusi oikeistohallitus astuu ulos Säätytalolta hallitusneuvotteluista.

Haluan tehdä yhden asian selväksi: SDP ei kieltäytynyt hallitusvastuusta. Me olimme valmiita kantamaan vastuuta ja lähtemään hallitukseen, mutta emme hinnalla millä hyvänsä. Kynnyskysymyksenämme oli, että tulevalla vaalikaudella ei tehdä leikkauksia sosiaali- ja terveydenhuoltoon, heikoimmassa asemassa olevien sosiaaliturvaan ja koulutukseen.

SDP oli valmis jatkamaan menneellä vaalikaudella hallituksessa tehtyä politiikkaa, jossa kaikki pidetään mukana. Olimme valmiita tekemään hallituksessa töitä sen eteen, että jokainen voi tulla palkalla ja eläkkeellään toimeen. Olimme valmiita tekemään töitä sen eteen, että hoitoon ja palveluihin pääsy nopeutuu ja ilmastonmuutosta hillitään kestävällä tavalla.

SDP tarjosi oman vaihtoehtonsa hallitustunnusteluissa Petteri Orpolle. Sen vaihtoehdon, jonka puolesta toimimiseen saimme kansalaisilta vaaleissa vahvan valtakirjan. Valitettavasti Petteri Orpo teki valintansa ja valitsi perussuomalaiset. Orpon valinta sinetöi sen, että sosialidemokraateilla ei ole paikkaa hallituksessa, vaan matkamme käy oppositioon.

Vaikka lähikuukausina muodostettavan oikeistohallituksen ohjelma on vielä arvoitus, yksi asia on kuitenkin varmaa. Me sosialidemokraatit tulemme jatkamaan niiden asioiden edistämistä, joista vaaleissa puhuimme. Tulemme tekemään töitä eriarvoisuuden vähentämiseksi, sosiaali- ja terveydenhuollon parantamiseksi ja turvallisuuden vahvistamiseksi.

Ja ennen kaikkea tulemme puhumaan niiden ihmisten puolesta, jotka meille luottamuksensa vaaleissa antoivat. Jos kohtalonamme on olla tämä vaalikausi oppositiossa, emme kuitenkaan tule jäämään toimettomiksi. Tulemme paitsi haastamaan hallitusta omalla vaihtoehdollamme myös tekemään yhteistyötä niissä asioissa, joissa se on mahdollista.

Hyvät ystävät,

Viettäessämme tänään vappua, riehuu sota meistä vain 1 300 kilometrin päässä Euroopassa. Venäjä on käynyt perusteetonta hyökkäyssotaansa Ukrainassa jo 431 päivää. Jokainen päivä Venäjän hyökkäyssotaa on liikaa. Sota Ukrainassa asettaa arkiset murheet mittakaavaan ja saa ne tuntumaan vähäpätöisiltä ukrainalaisten hädän rinnalla.

Vaikka alkaneesta vaalikaudesta saattaa tulla tuulinen, ainakin yhteen asiaan kuitenkin uskon ja luotan. Uskon, että uusi eduskunta jatkaa edellisen eduskunnan ja valtiojohdon vankkumatonta tukea Ukrainalle ja maan kansalle. Tämä on paitsi oikein myös välttämätöntä, sillä Ukraina tarvitsee yhä sodan voittamiseksi kaiken annettavissa olevan tuen.

Venäjän hyökkäyssodan seurauksena Suomessa päätettiin liittyä puolustusliitto Naton jäseneksi. Kevään eduskuntavaaleissa valittu eduskunta on siten ensimmäinen Nato-Suomen eduskunta. Vaikka historiallinen päätös on jo edellisellä vaalikaudella tehty, uusi eduskunta tulee määrittämään, millaiseksi Suomen Nato-jäsenyys muodostuu.

Katson, että Suomen tulee olla aktiivinen jäsen puolustusliitossa. Korkean maanpuolustustahdon ja uskottavan puolustuksen kaikkina aikoina säilyttäneenä maana meillä on paljon annettavaa puolustusliitolle. Maanpuolustukseen liittyvän osaamisen saralla Suomi on kokoaan suurempi ja näkemyksiämme kuunnellaan varmasti yhteisissä pöydissä.

Vaikka Venäjän hyökkäyssodan nopea päättyminen on meidän kaikkien toiveissa, lienee realismia olettaa kansainvälisen toimintaympäristön myrskyisyyden jatkuvan uudenkin eduskunnan vahtivuorolla. Vaikka Suomen asema on nyt vahvasti ankkuroitu osaksi Naton yhteistä puolustusta, riittää pohdittavaa muun muassa siinä, miten vahvistamme Eurooppaa.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on osoittanut, että Euroopan on pystyttävä seisomaan taloudellisesti vahvemmin omilla jaloillaan. Vuosien saatossa kudottu taloudellinen riippuvuus ailahtelevaisesta Venäjästä kostautui, kun sota syttyi. Kerran punottua riippuvuutta on vaikea purkaa yhdessä yössä, ilman merkittäviä taloudellisia kustannuksia.

Eurooppa on tänään monin tavoin vähemmän riippuvainen Venäjästä kuin ennen sotaa. Ja hyvä niin. Huolenaiheenani on kuitenkin globaaliksi suurvallaksi pyrkivä Kiina, jonka puheet ja teot ovat koventuneet vuosi vuodelta. Meidän on Euroopassa pohdittava, miten pystymme kestävästi vähentämään maanosamme taloudellista riippuvuutta Kiinasta.

Hyvät ystävät,

Meillä Suomessa on aina pystytty ratkomaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä hyvässä yhteistyössä yli puoluerajojen. Tästä viimeisin osoitus oli Nato-jäsenyytemme johtanut matka, jonka koko kansakunta kulki yhdessä. Puolueet ja valtiojohto toimivat hyvin yksituumaisesti ja veivät Suomen puolustusliittoon kansan tahdon mukaisesti.

Olen monesti pohtinut, mitä voisimmekaan saada yhteiskunnassamme aikaiseksi, jos ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoidossa vallitseva yhteishenki ja ratkaisukeskeisyys ulottuisi myös muihin yhteiskuntamme alueisiin. Puolittuisiko työttömyys, tulisivatko sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmat laitetuiksi kuntoon, entä poistuisiko eriarvoisuus?

Eduskuntavaaleissa äänestysaktiivisuus ei noussut, vaikka päinvastaista odotettiin. Ehkä tämä johtuu ainakin osaksi siitä, että politiikka näyttäytyy tänä päivänä niin riitaisalta. Meillä vaaleissa valituilla päätöksentekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miltä yhteiskunnallisten asioiden hoitaminen näyttää. Kiistelyltä vai sittenkin yhteiseltä tekemiseltä.

Heitän lopuksi haasteen puolueilla ja vaaleissa valituille kansanedustajakollegoille sekä kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksentekijöille. Käytetään enemmän aikaa siihen, miten kukin meistä voisi omalla toiminnallaan edistää ratkaisujen löytämistä, yhdessä tunnistettuihin ongelmiin. Väitän, että sitä meiltä odottavat ja toivovat myös meihin luottaneet.

Meidän on yhdessä kannettava vastuuta siitä, että luottamus ja usko politiikkaan sekä kansanvaltaan vahvistuu.

Näillä sanoilla haluan toivottaa teille kaikille oikein hyvää vappua ja alkanutta kevättä!

Jaa julkaisu

Eemeli Peltonen

Kansanedustaja (sd.) ja Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Jatka lukemista

Vappupuheeni Järvenpäässä ja Tuusulassa 1.5.2024

Pidin 1.5.2024 vappupuheeni Järvenpään demareiden vappujuhlassa Rantapuistossa ja Tuusulan demareiden Torppa Wapussa Hyrylän Torpalla. Muutokset puhuttaessa mahdollisia. Arvoisat vapun juhlijat, hyvät ystävät! Kevätaurinko tervehtii meitä