Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaassa 28. marraskuuta 2022.
Tummat pilvet maailmantalouden yllä ovat viime aikoina hallinneet otsikoita. Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota ovat laittaneet uusiksi muutaman vuoden takaiset toiveikkaat näkymät talouden kehitykselle.
Vaikka talouden kuvaan liittyy monia epävarmuustekijöitä, vähemmälle huomiolle julkisessa keskustelussa on jäänyt työllisyyden myönteinen kehitys. Kaikesta huolimatta Suomessa työllisyys on ennätyskorkealla.
Neljän vuoden aikana työllisten määrä on kasvanut 100 000 henkilöllä. Kokoaikatyöllisten määrässä Suomi on nyt Pohjoismaiden ykkönen. Pohjoismaat muodostavat tällä saralla Suomelle hyvän vertailukohdan.
Myönteisestä työllisyyskehityksestä on syytä iloita nykyisessä maailmantilanteessa. Työllisyyden kasvu vahvistaa myös julkista taloutta ja tuo lisäksi sosiaalisia sekä hyvinvointiin liittyviä hyötyjä yhteiskunnalle.
Ensi kevään eduskuntavaaleista on viritelty useammaltakin taholta talousvaaleja. Tämä on hyvä asia. Keväällä on aika käydä keskustelua siitä, millaisin eväin Suomea viedään myös talouden näkökulmasta eteenpäin.
Itse pidän tärkeänä, että työllisyyden vahvistaminen edelleen nykyisestä tasosta nostetaan keskiöön. Seuraavan hallituksen on asetettava kunnianhimoinen työllisyystavoite, jota tavoitella tulevina vuosina.
SDP on asettanut työllisyystavoitteekseen 80 prosentin työllisyysasteen seuraavalla vaalikaudella. Tämä vahvistaisi julkista taloutta kolmella miljardilla eurolla. Kestävä talouskehitys vaatii vahvaa työllisyyttä.
Panostuksia tarvitaan työssä jaksamiseen ja siihen, että työelämään osallistuminen olisi mahdollista erilaisissa elämäntilanteissa. Huomiota on kiinnitettävä myös työuran aikaisen osaamisen kehittämiseen ja osatyökykyisten työllistymisen tukemiseen.
Työllisyystavoitteen saavuttaminen ei tietenkään saa jäädä vain valtiovallan kontolle. Mukaan ponnisteluihin työllisten määrän kasvattamiseksi tarvitaan kaikkia yhteiskunnan toimijoita yrityksistä yhdistyksiin ja kuntiin.
Vuonna 2025 työllisyys- ja elinkeinopalvelut siirtyvät valtiolta kunnille. Uudistuksen toteutuessa kunnilla on näytön paikka työllisyyden edistämisessä paikallisesti. Työllisyyden hoidosta tulee kuntien tehtävien kovaa ydintä.
