Kolumni: Koti kuuluu kaikille

Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaassa 23. lokakuuta 2022.

Kuluvalla viikolla ympäri Suomen vietettiin asunnottomien yötä. Asunnottomien yön tapahtumat muistuttavat, että oikeus omaan kotiin ei toteudu kaikilla. Niin kauan, kun yksikin meistä joutuu elämään vailla vakituisen asunnon lämpöä, hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen on yhä kesken.

Asunnottomuudesta yhteiskunnallisena ongelmana on erittäin tärkeää puhua muulloinkin, kun asunnottomien yönä. Viime keväänä uutisointiin laajasti, että asunnottomuus on Suomessa historiallisen matalalla tasolla. Kansainvälisesti Suomi on edelläkävijä asunnottomuuden hoidossa.

Valtion, kuntien ja järjestöjen pitkäjänteisellä yhteistyöllä asunnottomuus on vähentynyt. Asunto ensin -periaate on ollut keskeisessä roolissa tässä tuloksellisessa työssä. Asunnottomuuden hoito on ollut jo pitkään puoluerajat ylittävä aihe ja sen edistämiseen on sitouduttu yli vaalikausien.

Suomen kansallisena tavoitteena on poistaa asunnottomuus kokonaan vuoteen 2027 mennessä. Vaikka tavoitetta kohti onkin vuosi vuodelta edetty, vielä riittää työtä asunnottomuuden poistamiseksi. Asunnottomuutta kokevia tilastoitiin vuoden alussa olevan edelleen lähes 4 000.

Tänä päivänä erityistä huolta herättää Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman hyökkäyssodan vaikutukset asunnottomuuteen Suomessa. Kustannusten nopea nousu voi johtaa yhä useamman toimeentulovaikeuksiin ja asunnottomuuteen. Tällaiseen kehitykseen täytyy puuttua jämäkästi.

Ensi vuonna toimintansa aloittaville hyvinvointialueille siirtyy vastuu asunnottomuuden hoidosta. Hyvinvointialueilla on pidettävä huolta siitä, että asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon kohdistetaan riittävästi voimavaroja alueellisesti. Työnjaon kuntien kanssa tulee myös olla kirkas.

Asunnottomien yön vieton 20 vuotta sitten käynnistänyt kansanliike teki tänä syksynä ehdotuksen, että jokaisella hyvinvointialueella laadittaisiin ohjelma asunnottomuuden poistamisesta. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue voisi olla asiassa edelläkävijä ja tarttua kansanliikkeen ehdotukseen.

Jaa julkaisu

Eemeli Peltonen

Kansanedustaja (sd.) ja Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Jatka lukemista

Vappupuheeni Järvenpäässä ja Tuusulassa 1.5.2024

Pidin 1.5.2024 vappupuheeni Järvenpään demareiden vappujuhlassa Rantapuistossa ja Tuusulan demareiden Torppa Wapussa Hyrylän Torpalla. Muutokset puhuttaessa mahdollisia. Arvoisat vapun juhlijat, hyvät ystävät! Kevätaurinko tervehtii meitä