Puhe Järvenpään demareiden vappujuhlassa

Puhuin 1.5.2022 Järvenpään demareiden vappujuhlassa Rantapuistossa. Muutokset puhuttaessa mahdollisia.

Arvoisat vapun juhlijat,

hyvät ystävät!

Kokoonnumme tänään, ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen, viettämään vappua ilman koronarajoituksia. Mitä vappu olisikaan ilman yhteisiä kokoontumisia, musiikkia ja hauskanpitoa? Uskon, että jaatte kanssani tunteen siitä, että tätä vappua on odotettu aivan erityisesti. Olemme kaikkia ansainneet tämän yhteisen vappujuhlan.

Vaikka pandemia jatkuu yhä, voimme tänään katsoa tulevaisuuteen aiempaa toiveikkaampina. Koronakriisin loppu on näköpiirissä, kiitos korkean rokotuskattavuuden ja suomalaisten tunnollisuuden suositusten noudattamisessa. Luotan siihen, että olemme nyt matkalla ulos koronakriisistä kohti koronan jälkeistä aikaa.

Kaivoin viikonloppuna esiin edellisen vappupuheeni kolmen vuoden takaa. Olimme tuolloinkin koolla täällä Rantapuistossa, autuaan tietämättöminä siitä, millaiseen asentoon maailma ja Suomi kallistuvat tulevina vuosina. Eduskuntavaalit oli tuolloin juuri käyty ja pohdin puheessani uuden hallituksen edessä olevia haasteita.

Pian päättyvästä vaalikaudesta tulikin aivan toisenlainen kuin vielä puheessani otaksuin. Meistä kukaan ei osannut odottaa, että kohtaisimme pian kaksi lähihistoriamme vakavinta kriisiä: koronapandemian ja Ukrainan sodan. Nämä kriisit muuttivat kertaheitolla nykyisen hallituksen agendan ja nostivat turvallisuuden sen keskiöön.

Olemme joutuneet seuraamaan viime kuukausina Venäjän raakalaismaista hyökkäystä Ukrainaan. Sota on kaikilta osin tuomittava ja vailla minkäänlaista oikeutusta. Hyökkäämällä rauhanomaiseen naapurimaahansa Venäjä on tullut osoittaneeksi, ettei se kunnioita mitään kansainvälisiä periaatteita, sopimuksia tai velvoitteita.

Ukrainan sodan seurauksena Suomessa arvioidaan parhaillaan uudelleen ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme perusratkaisuja. Tämä on välttämätöntä, koska paluuta entiseen ei enää ole. Eduskunnan suurimpana puolueena SDP on ratkaisevassa asemassa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan uudelleenmäärittelyssä.

Katseet ovatkin nyt kääntyneet sosialidemokraatteihin. Meiltä kysytään, miten SDP aikoo varmistaa vapauden ja turvallisuuden säilymisen maassamme uudessa, muuttuneessa tilanteessa. Pohdinnoissa on esitetty useita vaihtoehtoja aina Euroopan unionin puolustusyhteistyön syventämisestä puolustusliitto Naton jäsenyyteen.

Käsillä olevista vaihtoehdoista Suomen turvallisuuden takaamiseksi tiedämme varmimmin sen, mitä Nato-jäsenyys meille tarkoittaisi. Muut vaihtoehdot olisivat enemmän tai vähemmän harmaalle alueelle ja epätietoisuuteen jättäytymistä. Mitään Naton turvatakuihin verrattavaa ei näillä ratkaisuilla ole saavutettavissa.

Näen itse, että esiin nostetuista vaihtoehdoista vain hakeutuminen puolustusliitto Naton jäseneksi turvaa riittävällä tavalla maamme koskemattomuuden näinä epävarmuuden aikoina. Jos emme tässä maailman tilanteessa käytä paljon puhuttua Nato-optiota, niin milloin sitten? Toista mahdollisuutta ei välttämättä tule.

Ratkaisu Suomen sotilaallisesta liittoutumattomuudesta on maamme valtiojohdon käsissä. Meiltä suomalaisilta kysytään nyt yhtenäisyyttä merkittävän turvallisuuspoliittisen valinnan äärellä. Venäjän ei tule antaa vaikuttaa tuumaakaan Suomen harkintaan ja päätökseen Nato-kysymyksessä. Teemme ratkaisumme täysin itsenäisesti.

Poikkeuksellisina aikoina jokainen voi tehdä osansa yhtenäisyyden vaalimiseksi. Katsotaan ystävien jaksamisen perään, jaetaan verkossa vain faktatietoa ja pidättäydytään eripuraisuuden lietsomisesta. Näin toimimalla tuemme valtiojohtoa niiden ratkaisujen loppuun saattamisessa, joilla varmistetaan Suomen turva jatkossakin.

Hyvät ystävät,

Pääministeri Marinin hallitus on saanut johdettavakseen Suomen läpi kahden ennakoimattoman kriisin. Miten hallitus on onnistunut vastaamaan poikkeuksellisiin haasteisiin? Koronakriisin osalta tulokset puhuvat puolestaan. Suomi on kansainvälisesti arvioituna selviytynyt koronakriisistä erittäin hyvin. Kriisin vaikutukset esimerkiksi maan talouteen on onnistuttu pitämään pienempinä kuin useimmissa muissa EU:n jäsenvaltioissa.

Hallitus ei myöskään ole luopunut tavoitteellisen hallitusohjelmansa uudistuksista koronakriisin aikana. Pitkään odotettu perhevapaauudistus on saatu eteenpäin ja oppivelvollisuus laajennettu toiselle asteelle. Lähes kaksikymmentä vuotta vatvottu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on myös viety maaliin historiallisesti.

Tämäkään sote-uudistus ei varmasti ole täydellinen. Tuskinpa olisivat olleet ne aikaisemmatkaan, pelkiksi aikomuksiksi jääneet uudistukset. Nykyisen hallituksen sote-uudistus antaa kuitenkin lähtökohdat siihen, että pääsemme siirtymään lähes ikuisilta tuntuneista sote-keskusteluista tekoihin peruspalveluiden parantamiseksi.

Ensi vuoden tammikuussa perustettavilla hyvinvointialueilla on nyt vastuu viedä sote-uudistuksen tavoitteet käytäntöön. Valtion tulee kulkea hyvinvointialueiden rinnalla ja mahdollistaa niiden toiminnan edellytykset riittävällä rahoituksella. Meidän ei tule yhteiskuntana hukata tätä mahdollisuutta kehittää sote-palveluitamme.

Jos hallitukselle annettaisiin tänään kevättodistus, läpäisisi hallitus väliarviointinsa korkein arvosanoin. Marinin hallitus on onnistunut vastaamaan aikamme haasteisiin, samalla uudistaen yhteiskuntaa merkittävällä tavalla. Oppositiosta on aina helppoa esittää kritiikkiä, mutta kyllä tunnustustakin on annettava, kun siihen on aihetta.

Hyvät ystävät,

Työ suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan uudistamiseksi on kuitenkin yhä kesken. Tekemistä riittää vielä paljon. Liian moni suomalainen joutuu edelleen valitsemaan, riittävätkö rahat ruokaan vai lääkkeisiin. Liian moni ikäihminen kokee, että lääkärille on lähes mahdotonta päästä. Liian moni nuori tuntee yksinäisyyttä eikä saa tarvitsemaansa apua. Niin kauan kuin näitä epäkohtia esiintyy, sosialidemokraattien työ ei ole tullut valmiiksi.

Alle vuoden kuluttua Suomessa järjestetään seuraavan kerran eduskuntavaalit. Meillä suomalaisilla on silloin jälleen mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten ja millaisin periaattein yhteiskuntaamme kehitetään tulevina vuosina. Edessä ovat poikkeuksellisen tärkeät vaalit, koska niin moni asia meillä ja muualla on tällä hetkellä muutoksessa. Meidän on vaaleissa huolehdittava siitä, että Suomea rakennetaan kestävästi kohti tulevaisuutta.

Eriarvoisuuden kasvu, ilmastonmuutos ja kansainvälinen epävarmuus haastavat yhteiskuntaamme. Näihin suuriin muutoshaasteisiin seuraavalta eduskunnalta odotetaan ratkaisuja. Tarvitsemme rakentavaa yhteistyötä yli puoluerajojen ja taitoa hyödyntää maamme vahvuuksia. Tarvitsemme päätöksentekoon lisää rakentamista, vähemmän riitelyä ja repimistä. Yhteisiä asioita on hoidettava toinen toisiamme kuunnellen ja kunnioittaen.

Seuraava eduskunta kantaa merkittävää vastuuta myös koronakriisin jälkihoidosta. Tiedämme jo nyt, että korona on jättänyt jälkensä suomalaisten hyvinvointiin ja terveyteen. Meillä ei ole Suomena varaa antaa kenenkään pudota yhteiskunnan ulkopuolelle koronakriisin seurauksena. Hyvinvointivaltiomme arvolupauksiin kuuluu, että kaikista pidetään huolta. Tämän täytyy toteutua myös koronan jälkihoidossa, joka on vasta edessä.

Meille järvenpääläisille eduskuntavaalit ovat myös mahdollisuus tavoitella jälleen paikallisen ehdokkaan läpimenoa. Liian pitkä aika on ehtinyt kulua siitä, kun meillä oli viimeksi oma edustajamme Arkadianmäellä. Jotta äänemme kuuluisi paremmin meitä koskevia päätöksiä tehtäessä, tarvitsemme kaupunkiin kansanedustajan.

Neljä vuotta sitten sain tavoitella kansanedustajuutta SDP:n ehdokkaana. Olen kiitollinen kaikesta tuesta ja luottamuksesta, jota vaaleissa sain osakseni. Palo vaikuttaa järvenpääläisten ja koko Uudenmaan puolesta ei ole sittemmin sammunut. Siksi olen päättänyt asettua ehdolle alle vuoden päästä käytäviin eduskuntavaaleihin.

Toivon, että saan olla luottamuksenne arvoinen tulevissa eduskuntavaaleissa.

Lähdetään yhdessä rakentamaan parempaa huomista meille kaikille.

Näillä sanoilla haluan toivottaa oikein hyvää vappua ja kevättä!

Jaa julkaisu

Eemeli Peltonen

Kansanedustaja (sd.) ja Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Jatka lukemista

Kolumni: Harmaa talous kuriin

Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaassa 3. huhtikuuta 2024. Harmaa talous on Suomessa yhä todellinen ja huomattava yhteiskunnallinen ongelma. Sisäministeriö määrittelee harmaan talouden sellaiseksi liike- ja yritystoiminnaksi,