Kolumni: Miljoonasäästöt työllisyyttä edistämällä

Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaassa 1. huhtikuuta 2022.

Kunnissa puhaltavat muutoksen tuulet sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä hyvinvointialueiden vastuulle. Sote-uudistuksen toteutumisen jälkeenkin kuntien tehtäviin on odotettavissa muutoksia. Hallitus valmistelee parhaillaan jo seuraavaa uudistusta, jossa työllisyys- ja elinkeinopalveluita kaavaillaan siirrettäväksi kunnille.

Mistä uudistuksessa on kyse? Hallitus aikoo lakkauttaa nykyiset työ- ja elinkeinotoimistot ja siirtää niiden tehtävät 27 suurimman kunnan hoidettavaksi. Muiden kuntien tulee hakeutua yhteistyöhön näiden kuntien kanssa. Jatkossa suurin osa työ- ja elinkeinopalveluista järjestetään kuntien yhteistyörakenteiden puitteissa.

Kunnat maksavat joka vuosi merkittävän osan pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen kustannuksista. Esimerkiksi Järvenpää maksoi tätä työmarkkinatuen kuntaosuutta vuonna 2021 yli neljä miljoonaa euroa. Kyse on eräänlaisesta kuntien sakkomaksusta. Kunnat maksavat työmarkkinatuesta sitä suuremman osan, mitä kauemmin työttömyys kestää.

Asetelma on ollut kunnille epäreilu. Vaikka kunnille lankeaa maksettavaksi iso osa työmarkkinatukimenoista, niillä ei ole ollut käytössään riittäviä välineitä vaikuttaa työttömyyteen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin. Monet työllisyyden hoidon kannalta tärkeimmät palvelut ovat olleet valtion työ- ja elinkeinotoimistojen käsissä.

Tähän asetelmaan hallituksen ajamalla uudistuksella haetaan muutosta. Työ- ja elinkeinopalveluiden siirrolla vahvistetaan kuntien mahdollisuuksia vaikuttaa työllisyyteen ja sitä kautta pienentää työttömyydestä niille koituvia kustannuksia. Kunnille muodostuu vahva kannustin pyrkiä toimimaan työllisyyden tukemiseksi.

Onnistumalla työllistämään pitkään työttömänä olleita kunnat voivat saavuttaa miljoonasäästöt työmarkkinatuen kuntaosuuden pienentyessä. Uudistus tuo TE-palvelut myös lähemmäksi asiakkaita kuntien järjestäessä palvelut. Samalla ne tulevat entistä vahvemmin osaksi muita kunnan tarjoamia palveluita.

Eemeli Peltonen
Kirjoittaja on Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja (sd.)

Jaa julkaisu

Eemeli Peltonen

Kansanedustaja (sd.) ja Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Jatka lukemista

Kolumni: Rajaturvallisuuslailla torjutaan Venäjän uhkaa

Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaassa 12. heinäkuuta 2024. Eduskunnan hallintovaliokunta sai tällä viikolla valmiiksi mietintönsä rajaturvallisuuslaista. Lain tarkoituksena on ennaltaehkäistä ja torjua Venäjän Suomeen kohdistamaa painostamista.