Kolumni: Vaalien yhdistämisellä äänestysaktiivisuus nousuun

Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaassa 31. tammikuuta 2022.

Ensimmäiset aluevaalit saatiin viime sunnuntaina toimitettua onnistuneesti koronatilanteesta huolimatta. Kuluvalla viikolla vaalin tulosta on arvioitu erilaisista näkökulmista. Lähes kaikki ovat olleet yksimielisiä siitä, että vaalien suurin häviäjä oli äänestysaktiivisuus. Aluevaaleissa äänesti vain 47,5 prosenttia äänioikeutetuista.

Paikkaansa pitäviä syitä aluevaalien matalalle äänestysinnolle on varmasti monia. Aluevaalit käytiin nyt ensimmäistä kertaa ja niiden merkitys ei välttämättä ehtinyt kunnolla kirkastua. Varmistuihan aluevaalien järjestäminen vasta viime kesäkuussa, kun eduskunta sai viimein hyväksyttyä hallituksen sote-uudistuksen.

Liikkeellä saattoi olla vaaliväsymystäkin, kun kuntavaalit käytiin vain puoli vuotta aikaisemmin. Vaalien erikoinen ajankohta heti joulunpyhien jälkeen piti puolestaan huolen siitä, että ehdokkaiden vaalityölle jäi vain vähän aikaa. Koronan vuoksi myöskään perinteistä vaalityötä ei pystytty tekemään aikaisempien vaalien tapaan.

Vaaliväsymys on aito uhka tulevinakin vuosina. Vaalitonta vuotta vietetään meillä seuraavan kerran vasta vuonna 2026. Vaalien käyminen näin tiheään tahtiin ei ole toivottava tilanne. Etenkin, jos vaalisuman johdosta yhä useampi jättää käyttämättä äänioikeuttaan. Vaalien yhdistämistä tulisikin vakavasti harkita Suomessa.

Useiden vaalien käyminen samaan aikaan on yleistä monissa maailman maissa. Esimerkiksi Ruotsissa kunta-, alue- ja parlamenttivaalit käydään yhdellä kertaa. Näin kansalaisia ei tarvitse juoksuttaa vaaliuurnille joka vuosi. Vaalien niputtaminen säästäisi rahaa myös kunnilta, joiden vastuulla on vaalien toteuttaminen paikallisesti.

Vaalien yhdistämisessä on vaikea nähdä varjopuolia. Yhdistäminen ei tietenkään yksin ratkaisisi matalan äänestysaktiivisuuden ongelmaa, mutta olisi askel oikeaan suuntaan. Kunta- ja aluevaalien käyminen vuonna 2025 yhtä aikaa on hyvä alku tälle kehitykselle, joka tulee ulottaa koskemaan muitakin käytäviä vaaleja.

Eemeli Peltonen
Kirjoittaja on Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja (sd.)

Jaa julkaisu

Eemeli Peltonen

Kansanedustaja (sd.) ja Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Jatka lukemista

Kolumni: Vapaan sivistystyön rahoitus on turvattava

Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaassa 4. kesäkuuta 2023. Vapaalla sivistystyöllä on Suomessa pitkät perinteet. Yli sadan vuoden ajan kansalaisopistot ovat tarjonneet suomalaisille mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja

Puhe Tuusulan lukion Jokelan toimipisteen ylioppilasjuhlassa

Tuusulan lukion Jokelan toimipisteen ylioppilasjuhlassa 3. kesäkuuta 2023 pitämäni juhlapuhe. Arvoisat tulevat ylioppilaat, arvoisa apulaisrehtori ja opettajat, hyvät juhlavieraat! Teille Tuusulan lukion ahkerille abiturienteille luovutetaan

Kiitospuheenvuoro Järvenpään kaupunginvaltuustolle

Järvenpään kaupunginvaltuustossa 29. toukokuuta 2023 pitämäni kiitospuheenvuoro kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi valinnan johdosta. Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja kokousta seuraavat kaupunkilaiset! Kiitos Järvenpään kaupunginvaltuustolle luottamuksesta saada