Kolumni: Vaalien yhdistämisellä äänestysaktiivisuus nousuun

Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaassa 31. tammikuuta 2022.

Ensimmäiset aluevaalit saatiin viime sunnuntaina toimitettua onnistuneesti koronatilanteesta huolimatta. Kuluvalla viikolla vaalin tulosta on arvioitu erilaisista näkökulmista. Lähes kaikki ovat olleet yksimielisiä siitä, että vaalien suurin häviäjä oli äänestysaktiivisuus. Aluevaaleissa äänesti vain 47,5 prosenttia äänioikeutetuista.

Paikkaansa pitäviä syitä aluevaalien matalalle äänestysinnolle on varmasti monia. Aluevaalit käytiin nyt ensimmäistä kertaa ja niiden merkitys ei välttämättä ehtinyt kunnolla kirkastua. Varmistuihan aluevaalien järjestäminen vasta viime kesäkuussa, kun eduskunta sai viimein hyväksyttyä hallituksen sote-uudistuksen.

Liikkeellä saattoi olla vaaliväsymystäkin, kun kuntavaalit käytiin vain puoli vuotta aikaisemmin. Vaalien erikoinen ajankohta heti joulunpyhien jälkeen piti puolestaan huolen siitä, että ehdokkaiden vaalityölle jäi vain vähän aikaa. Koronan vuoksi myöskään perinteistä vaalityötä ei pystytty tekemään aikaisempien vaalien tapaan.

Vaaliväsymys on aito uhka tulevinakin vuosina. Vaalitonta vuotta vietetään meillä seuraavan kerran vasta vuonna 2026. Vaalien käyminen näin tiheään tahtiin ei ole toivottava tilanne. Etenkin, jos vaalisuman johdosta yhä useampi jättää käyttämättä äänioikeuttaan. Vaalien yhdistämistä tulisikin vakavasti harkita Suomessa.

Useiden vaalien käyminen samaan aikaan on yleistä monissa maailman maissa. Esimerkiksi Ruotsissa kunta-, alue- ja parlamenttivaalit käydään yhdellä kertaa. Näin kansalaisia ei tarvitse juoksuttaa vaaliuurnille joka vuosi. Vaalien niputtaminen säästäisi rahaa myös kunnilta, joiden vastuulla on vaalien toteuttaminen paikallisesti.

Vaalien yhdistämisessä on vaikea nähdä varjopuolia. Yhdistäminen ei tietenkään yksin ratkaisisi matalan äänestysaktiivisuuden ongelmaa, mutta olisi askel oikeaan suuntaan. Kunta- ja aluevaalien käyminen vuonna 2025 yhtä aikaa on hyvä alku tälle kehitykselle, joka tulee ulottaa koskemaan muitakin käytäviä vaaleja.

Eemeli Peltonen
Kirjoittaja on Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja (sd.)

Jaa julkaisu

Eemeli Peltonen

Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja, ehdolla eduskuntaan.

Jatka lukemista

Tavoittelen ehdokkuutta eduskuntavaaleissa

Tavoittelen ehdokkuutta eduskuntavaaleissa Ensi keväänä Suomessa järjestetään seuraavan kerran eduskuntavaalit. Suomen suunta on vaaleissa jälleen puntarissa. Viime vuodet olen saanut toimia aktiivisesti niin paikallisissa kuin

Puhe Järvenpään demareiden vappujuhlassa

Puhuin 1.5.2022 Järvenpään demareiden vappujuhlassa Rantapuistossa. Muutokset puhuttaessa mahdollisia. Arvoisat vapun juhlijat, hyvät ystävät! Kokoonnumme tänään, ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen, viettämään vappua ilman koronarajoituksia. Mitä

Kolumni: Poikkeuksellisina aikoina tarvitaan yhtenäisyyttä

Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaassa 3. huhtikuuta 2022. Kansallista veteraanipäivää vietettiin viime keskiviikkona ympäri Suomen. Laskimme Järvenpäässä kaupungin ja veteraanijärjestöjen seppeleet Veljeä ei jätetä -muistomerkille veteraanien