Kolumni: Vuosi 2021 on Järvenpään juhlavuosi

Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaa-lehdessä 28. joulukuuta 2020

Ensi vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun valtioneuvoston päätös Järvenpään kauppalan perustamisesta astui voimaan. Päätöksellä Järvenpää irtautui Tuusulasta ja aloitti taipaleensa itsenäisenä kuntana. Kaupunki Järvenpäästä tuli vuonna 1967, mikä on toinen merkittävä virstanpylväs itsenäisen kuntamme historiassa.

Kurkistus menneeseen paljastaa, miten voimakkaasti Järvenpää on kehittynyt seitsemässä vuosikymmenessä. Itsenäistyessään 1950-luvulla Järvenpäässä asui noin 8 000 asukasta. Tänään meitä järvenpääläisiä on jo lähes 45 000 asukkaan verran. Kehitys nuoresta kauppalasta vetovoimaiseksi kaupungiksi on edennyt nopeasti.

Järvenpään merkkivuosi antaa arvokkaan mahdollisuuden pysähtyä pohtimaan paitsi kaupungin historiaa, myös sen tulevaisuutta. Millaiselta Järvenpään tulevaisuus näyttää 70 vuoden kuluttua? Ajattelen itse vahvasti niin, että avain tulevaisuuden hahmottamiseen löytyy tutkiskelemalla elettyä, yhteistä menneisyyttämme.

Vaikka Järvenpää on muuttunut paljon 70 vuodessa, sen vahvuudet ovat edelleen samat, kuin itsenäistymisen aikaan. Vahvat juuret taiteessa ja kulttuurissa, asukkaiden yhteisöllinen tekemisen meininki ja lyhyet etäisyydet pääkaupunkiimme Helsinkiin ovat antaneet, ja antavat jatkossakin, hyvät lähtökohdat kehittyä.

Siksi Järvenpään perusta on lujaa tekoa. Vaikka talous ja korona nyt koettelevatkin kaikkien muiden Suomen kuntien tavoin myös Järvenpäätä, katson tulevaisuuteen optimistisesti. Kaupungin monet vahvuudet ovat sellaisia, joista moni kunta voi vain haaveilla. Ajankohtaisten haasteiden keskellä sitä ei kannata unohtaa.

On pitkälti meistä itsestämme kiinni, millaisen tulevaisuuden vahvuuksiemme varaan yhdessä rakennamme. Järvenpään taajaman perustajan Bjarne Westermarckin hengessä tarvitaan vain rohkeutta kokeilla, viisautta oppia ja tahtoa tehdä. Toivotan kaikille järvenpääläisille hyvää ja antoisaa yhteistä 70-vuotisjuhlavuotta!

Eemeli Peltonen
Kirjoittaja on Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (sd.)

Jaa julkaisu

Eemeli Peltonen

Kansanedustaja (sd.) ja Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Jatka lukemista

Kolumni: Harmaa talous kuriin

Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaassa 3. huhtikuuta 2024. Harmaa talous on Suomessa yhä todellinen ja huomattava yhteiskunnallinen ongelma. Sisäministeriö määrittelee harmaan talouden sellaiseksi liike- ja yritystoiminnaksi,