Kolumni: Nuorisotakuun kunnianpalautus

Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaa-lehdessä 18. heinäkuuta 2020.

Koronapandemia on koskettanut jokaisen suomalaisen arkea tavalla tai toisella. Vähemmälle huomiolle julkisessa keskustelussa on kuitenkin jäänyt koronatilanteen vaikutus nuoriin. Työ- ja elinkeinoministeriön viimeisin työllisyyskatsaus osoittaa, että korona on koetellut rajusti myös nuorten asemaa yhteiskunnassa.

Ministeriön katsauksen mukaan nuorisotyöttömyys on pandemian seurauksena jopa kaksinkertaistunut. Uudellamaalla tilanne on kevään jäljiltä erityisen hälyttävä. Täällä nuorisotyöttömyys on katsauksessa lähes kolminkertaistunut. Yhä useamman nuoren putoaminen työelämän ulkopuolelle on todella huolestuttavaa.

Useissa tutkimuksissa juuri työttömyys on todettu, ilman opiskelupaikkaa jäämisen lisäksi, keskeiseksi syyksi nuoren syrjäytymiseen. Samaisia tutkimuksia lukemalla tiedämme lisäksi, että jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle suuren summan. Nuoren työllistyminen ennaltaehkäisee siten myös syrjäytymistä.

Hallituksen piirissä pohditaan parhaillaan sitä, miten Suomi palautetaan koronakriisistä takaisin raiteilleen. Nuorten aseman vahvistaminen nuorten työllisyyttä tukemalla täytyy ottaa vahvasti mukaan näihin pohdintoihin. Koronakevät ei saa johtaa siihen, että yhä useampi nuori putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Yksi keino nuorten aseman vahvistamiseksi olisi tehdä kunnianpalautus vuonna 2013 käynnistetylle nuorisotakuuhankkeelle. Nuorisotakuun ajatuksena oli, että jokaiselle nuorelle tarjotaan työtä, koulutusta tai tukitoimia kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta. Hankkeessa saavutettiin hyviä tuloksia.

Syystä tai toisesta seuraava hallitus ei pitänyt nuorisotakuuta tärkeänä ja leikkasi roimasti hankkeen rahoitusta. Kun nuorisotyöttömyys on ensimmäistä kertaa neljään vuoteen koronakriisin myötä kasvussa, nuorisotakuulle on aiempaa enemmän kysyntää. Hankkeen vaikuttavuus edellyttää myös sen rahoitukseen panostamista.

Nuorisotakuu ei tietenkään yksin riitä poistamaan nuorten työttömyyttä, saati syrjäytymistä. Silti hanke tulisi ottaa keinovalikoimaan nuorten heikentyneen aseman vahvistamiseksi. Nuorisotakuun arvolupausta siitä, että ainuttakaan nuorta ei jätetä yksin, tarvitaan näinä poikkeuksellisina aikoina enemmän kuin koskaan.

 

Eemeli Peltonen
Kirjoittaja on Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (sd.)

Jaa julkaisu

Eemeli Peltonen

Kansanedustaja (sd.) ja Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Jatka lukemista

Kolumni: Harmaa talous kuriin

Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaassa 3. huhtikuuta 2024. Harmaa talous on Suomessa yhä todellinen ja huomattava yhteiskunnallinen ongelma. Sisäministeriö määrittelee harmaan talouden sellaiseksi liike- ja yritystoiminnaksi,