Kolumni: Iso osa vaalirahoituksesta jää pimentoon

Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaassa 26. kesäkuuta 2019.

Vaalirahoituslaki velvoittaa eduskuntavaaleissa kaikkia kansanedustajaksi ja varakansanedustajaksi valittavia tekemään vaalirahailmoituksen. Ilmoituksessa valituksi tullut ehdokas kertoo, miten paljon rahaa vaalikampanjaan on käytetty ja mistä rahat on kerätty.

Määräaika viime eduskuntavaalien vaalirahailmoitusten jättämiselle umpeutui kesäkuun puolivälissä. Tuoreiden ilmoitusten mukaan valitut ehdokkaat käyttivät vaaleihin rahaa yhteensä 9,5 miljoonaa euroa. Kaikkein kalleimpiin kampanjoihin rahaa käytettiin yli 100 000 euroa.

Vaalirahoituksen valvonta on keskeinen edellytys avoimuuden toteutumiselle vaaleissa. Vaalirahailmoitusten kautta jokainen voi selvittää, kenen rahoilla ehdokas on kampanjansa tehnyt. Samalla rahoituksen avoimuus tuo julki ehdokkaan rahoituksesta aiheutuvat sidonnaisuudet.

Vaikka Suomen vaalirahoituslainsäädäntö on edellä monia muita maailman maita, löytyy lainsäädännöstä myös puutteita. Pidän kummallisena sitä, että laki velvoittaa eduskuntavaaleissa vain valituksi tulleita ja varasijalle jääneitä ilmoittamaan vaalityöhön käytetyn rahoituksen.

Huhtikuun eduskuntavaaleissa paikkaa Arkadianmäeltä tavoitteli 2 468 ehdokasta. Suurin osa ehdokkaista keräsi ja myös sai vaalirahaa. Silti nykyisen lainsäädännön rajatun ilmoitusvelvollisuuden takia ehdokkaista vain 277 joutui lopulta tekemään vaalirahailmoituksen.

Iso osa vaalirahoituksesta jää kokonaan pimentoon. Kukaan ei koskaan saa tietää sitä, ketkä tai mitkä tahot rahoittivat vaaleissa rannalle jääneitä ehdokkaita. Vaalirahoituslainsäädännön tavoitteet avoimuudesta eivät toteudu, kun ilmoitusvelvollisuus koskettaa vain pientä joukkoa.

Vaalirahoituksen avoimuuden kannalta on välttämätöntä, että ilmoitusvelvollisuutta laajennetaan koskemaan myös valitsematta jääneitä ehdokkaita. Vasta silloin vaalirahoituksen läpinäkyvyys toteutuu ja koko kuva annetusta vaalirahasta sekä ehdokkaiden sidonnaisuuksista tulee julki.

Eemeli Peltonen
Kirjoittaja on Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (sd.)

Jaa julkaisu

Eemeli Peltonen

Kansanedustaja (sd.) ja Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Jatka lukemista

Kolumni: Tulot, menot ja arvovalinnat

Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaassa 29. syyskuuta 2024. Pääministeri Orpon hallituksen esitys valtion ensi vuoden talousarvioksi julkistettiin tällä viikolla. Liki tuhatsivuisen budjetin käsittely on perinteisesti eduskunnan

Eemeli 30 -syntymäpäiväkahvit 14.9. Järvenpään torilla

Täytän tulevana viikonloppuna 30 vuotta. Merkkipäiväni johdosta haluan kutsua sinut syntymäpäiväkahveille lauantaina 14.9. klo 10-12 Järvenpään torille! Mansikkakakkua on lauantaina tarjolla 150 ensimmäiselle Järvenpään demareiden