Kolumni: Pidetään kaikki mukana

Kolumni on ilmestynyt Uusimaa-lehdessä 7.2.2019.

Nuorten syrjäytymisestä on puhuttu viime vuosina yhä enemmän. Eri arvioiden mukaan Suomessa on tällä hetkellä lähes 70 000 sellaista nuorta, jotka ovat pudonneet kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Heistä erityisen suuri osa on ilman opiskelu-, harjoittelu- tai työpaikkaa olevia nuoria miehiä.

Syrjäytymisen hinta on valtavan suuri niin yksilölle itselleen kuin koko yhteiskunnalle. Opetusministeriön laskelmien mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle jopa 1,2 miljoonaa euroa. Siksi kaikki ne toimet, joilla syrjäytymistä vähennetään, ovat myös taloudellisesti kannattavia.

Myös turvallisuuden näkökulmasta syrjäytyminen on vakava ongelma. Viimeksi valtioneuvosto nosti sisäisen turvallisuuden strategiassaan syrjäytymisen Suomen turvallisuuden keskeisimmäksi haasteeksi. Osattomuus kun luo kasvualustaa rikollisuudelle ja yhteiskunnan vakautta horjuttavalle ääriajattelulle.

Samaisessa sisäisen turvallisuuden strategiassa hallitus on asettanut tavoitteekseen, että Suomesta tehdään maailman turvallisin maa vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen onnistuu suomalaiselta yhteiskunnalta vain, jos myös turvattomuuden juurisyihin puututaan ennakoivalla otteella.

Mistä työ syrjäytymisen vähentämiseksi, ja siten turvallisuuden vahvistamiseksi, kannattaisi aloittaa? Hyvin tiedetty tosiasia on, että juuri työn ja koulutuksen ulkopuolelle jääminen aiheuttaa nuorten syrjäytymistä. Avainasemassa ovat keinot, joilla yhä useampi nuori saadaan kiinni opintoihin ja työntekoon.

Viime vaalikaudella lanseeratun nuorisotakuun tavoitteena oli turvata jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka. Valitettavasti nykyisen hallituksen toimesta nuorisotakuun määrärahat on vesitetty ja hankkeen rahoitus on ajettu alas varsin vaatimattomalle tasolle.

On tietysti totta, että nuoriostakuu ei yksin pysäytä nuorten syrjäytymistä. Nuorisotakuun kaltaisia valtakunnallisia hankkeita kuitenkin tarvitaan, jotta syrjäytymistä pystytään ennaltaehkäisemään. Jokainen syrjäytymisen torjuntaan sijoitettu euro maksaa itsensä kuitenkin moninkertaisesti takaisin.

Eemeli Peltonen

Kirjoittaja on Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (sd.)

Jaa julkaisu

Eemeli Peltonen

Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja, ehdolla eduskuntaan.

Jatka lukemista

Tavoittelen ehdokkuutta eduskuntavaaleissa

Tavoittelen ehdokkuutta eduskuntavaaleissa Ensi keväänä Suomessa järjestetään seuraavan kerran eduskuntavaalit. Suomen suunta on vaaleissa jälleen puntarissa. Viime vuodet olen saanut toimia aktiivisesti niin paikallisissa kuin

Puhe Järvenpään demareiden vappujuhlassa

Puhuin 1.5.2022 Järvenpään demareiden vappujuhlassa Rantapuistossa. Muutokset puhuttaessa mahdollisia. Arvoisat vapun juhlijat, hyvät ystävät! Kokoonnumme tänään, ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen, viettämään vappua ilman koronarajoituksia. Mitä

Kolumni: Poikkeuksellisina aikoina tarvitaan yhtenäisyyttä

Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaassa 3. huhtikuuta 2022. Kansallista veteraanipäivää vietettiin viime keskiviikkona ympäri Suomen. Laskimme Järvenpäässä kaupungin ja veteraanijärjestöjen seppeleet Veljeä ei jätetä -muistomerkille veteraanien