Kolumni: Pidetään kaikki mukana

Kolumni on ilmestynyt Uusimaa-lehdessä 7.2.2019.

Nuorten syrjäytymisestä on puhuttu viime vuosina yhä enemmän. Eri arvioiden mukaan Suomessa on tällä hetkellä lähes 70 000 sellaista nuorta, jotka ovat pudonneet kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Heistä erityisen suuri osa on ilman opiskelu-, harjoittelu- tai työpaikkaa olevia nuoria miehiä.

Syrjäytymisen hinta on valtavan suuri niin yksilölle itselleen kuin koko yhteiskunnalle. Opetusministeriön laskelmien mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle jopa 1,2 miljoonaa euroa. Siksi kaikki ne toimet, joilla syrjäytymistä vähennetään, ovat myös taloudellisesti kannattavia.

Myös turvallisuuden näkökulmasta syrjäytyminen on vakava ongelma. Viimeksi valtioneuvosto nosti sisäisen turvallisuuden strategiassaan syrjäytymisen Suomen turvallisuuden keskeisimmäksi haasteeksi. Osattomuus kun luo kasvualustaa rikollisuudelle ja yhteiskunnan vakautta horjuttavalle ääriajattelulle.

Samaisessa sisäisen turvallisuuden strategiassa hallitus on asettanut tavoitteekseen, että Suomesta tehdään maailman turvallisin maa vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen onnistuu suomalaiselta yhteiskunnalta vain, jos myös turvattomuuden juurisyihin puututaan ennakoivalla otteella.

Mistä työ syrjäytymisen vähentämiseksi, ja siten turvallisuuden vahvistamiseksi, kannattaisi aloittaa? Hyvin tiedetty tosiasia on, että juuri työn ja koulutuksen ulkopuolelle jääminen aiheuttaa nuorten syrjäytymistä. Avainasemassa ovat keinot, joilla yhä useampi nuori saadaan kiinni opintoihin ja työntekoon.

Viime vaalikaudella lanseeratun nuorisotakuun tavoitteena oli turvata jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka. Valitettavasti nykyisen hallituksen toimesta nuorisotakuun määrärahat on vesitetty ja hankkeen rahoitus on ajettu alas varsin vaatimattomalle tasolle.

On tietysti totta, että nuoriostakuu ei yksin pysäytä nuorten syrjäytymistä. Nuorisotakuun kaltaisia valtakunnallisia hankkeita kuitenkin tarvitaan, jotta syrjäytymistä pystytään ennaltaehkäisemään. Jokainen syrjäytymisen torjuntaan sijoitettu euro maksaa itsensä kuitenkin moninkertaisesti takaisin.

Eemeli Peltonen

Kirjoittaja on Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (sd.)

2019-02-10T20:01:07+00:0010.2.2019|