Kolumni: Sote kaatui ‒ mitä seuraavaksi?

Kolumni on ilmestynyt Demokraatissa 28.3.2019.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen tärkein hanke, maakunta- ja sote-uudistus, törmäsi lopulta odotetusti perustuslailliseen umpikujaan. Uudistuksen kariutuminen sen ongelmallisiin sisältöihin lykkäsi monin tavoin välttämättömän uudistuksen toteuttamisen seuraavalle vaalikaudelle.

Vaikka Suomi kipeästi tarvitseekin sote-uudistuksen, harva jää kaipaamaan nyt haudattua hallituksen sote-mallia. Vastuusta vapautuneet kokoomus ja keskustakin ovat vaalikentille riennettyään tehneet täydellisen irtioton neljän vuoden ajan yhdessä ajamastaan mallista.

Soten epäonnistuminen jo useamman hallituksen vahtivuorolla tarkoittaa, että kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat olleet ainakin kerran yrittämässä uudistuksen tekemistä. Ei voi olla niin, että sote-uudistuksen toteuttaminen on poliittiselle järjestelmälle mahdoton tehtävä.

Tätä taustaa vasten onkin odotettavissa, että vaalien jälkeen soten asettaminen kaikkien puolueiden yhteiseen parlamentaariseen valmisteluun saa laajan kannatuksen. Vaakalaudalla on myös politiikan uskottavuus ja puolueiden kyky löytää ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin.

Puolueiden on näytettävä johtajuutta ja osoitettava, että Suomen uudistaminen kestävästi on edelleen mahdollista. Puheet siitä, että suurten yhteiskunnallisten uudistusten aika olisi ohi, vievät uskoa poliittisten päätöksentekijöiden mahdollisuuksista muuttaa asioita paremmaksi.

Alueelliset ja ajalliset vaiheistukset sote-uudistuksen läpiviennissä olisivat yksi ratkaisu, jolla mittava uudistus kyettäisiin tekemään hallitusti koko maan laajuudessa. Myös jo toimivien alueellisten ratkaisujen oppeihin on tarpeen paneutua huolella uudistuksen jatkoa pohdittaessa.

Viime eduskuntavaalien alla sote-uudistuksen toteuttamisesta käytiin vain vähän keskustelua. Siksi tuskin kukaan osasi odottaa, millaiseen malliin hallituksen muodostaneet keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset lopulta päätyivät. Sote-mallilta puuttui alusta lähtien kansalaisten tuki.

Tätä virhettä puolueilla ei enää ole varaa toistaa huhtikuun eduskuntavaaleissa. On välttämätöntä, että valtaa ja vastuuta tavoittelevat puolueet näyttävät sote-korttinsa hyvissä ajoin ennen vaalipäivää. Toistaiseksi vaikuttaisikin siltä, että puolueet ovat kiitettävästi esitelleet mallejaan seuraavan vaalikauden sote-uudistukseksi ja asettaneet ne kansalaisten arvioitaviksi.

Suomi tarvitsee sote-uudistuksen, joka kaventaa väestön terveyseroja, parantaa hoitoon pääsyä ja vahvistaa palvelujärjestelmän rahoituksen kestävyyttä. Uudistuksen toteuttamistavat ovat kuitenkin lopulta poliittisia valintoja. Näistä valinnoista on nyt käytävä mahdollisimman laajaa kansalaiskeskustelua puolueiden ja ehdokkaiden voimin vaalikentillä.

Eemeli Peltonen

Kirjoittaja on Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (sd.)

2019-04-01T05:53:44+00:001.4.2019|