Kolumni: Kehyskuntien kasvu ei tapahdu itsestään

Kolumni on julkaistu Nurmijärven uutisissa 24. elokuuta 2019.

Muuttoliiketutkija Timo Aro esitteli viime keväänä KUUMA-johtokunnalle pääkaupunkiseudun kehyskuntien tuoreen väestöennusteen. KUUMA-seudun yhteinen väestöennuste kertoo, miten seudun kymmenen kunnan asukasmäärän ennakoidaan muuttuvan vuoteen 2040 mennessä.

Aron ennusteen mukaan KUUMA-kuntien väestö kasvaa nopeasti seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Jos kasvu toteutuu ennusteen mukaisesti, asuu seudun kunnissa vuoteen 2040 mennessä yli 350 000 asukasta. Myös Tuusula, Järvenpää ja Kerava saavat osansa kasvusta.

Pääkaupunkiseutua ympäröivien KUUMA-kuntien nopea väestönkasvu on myönteinen asia. Uudet asukkaat tuovat kuntiin kaivattuja verotuloja ja vahvistavat kuntien elinvoimaa monin tavoin. Harva seutu koko Suomessa pääsee tulevina vuosikymmeninä osaksi vastaavia kasvulukuja.

Aron väestöennuste pitää sisällään myös tärkeän reunaehdon. KUUMA-seudulle ennakoitu kasvu on erittäin riippuvaista pääkaupunkiseudun väestönkehityksestä. Jos Helsinki, Espoo ja Vantaa eivät kasva, jää myös kehyskuntien muuttovoitto kyseisistä kunnista vähäiseksi ja kasvu hiipuu.

Siksi seudun kuntien on tärkeää pohtia sitä, miten kunnat pystyvät houkuttelemaan uusia asukkaita juuri pääkaupunkiseudulta. Ennusteet kun eivät tule toteutumaan itsestään. Jotta ennustettu kasvu myös toteutuisi, on kehyskuntien kiinnitettävä huomiota pitovoimaan ja vetovoimaan.

Vetovoima muodostuu asioista, jotka houkuttelevat uusia asukkaita muuttamaan paikkakunnalle. Pitovoimatekijät saavat kuntaan jo aikaisemmin asettuneet myös pysymään kotikuntansa asukkaina. Tulevien ja nykyisten kuntalaisten odotukset on siis kyettävä yhteensovittamaan.

Vetovoiman ja pitovoiman ylläpitäminen edellyttävät kunnilta uskallusta investoida. Laadukkaat lähiliikuntapaikat, terveet ja esteettömät koulurakennukset sekä viihtyisät viheralueet ovat hyviä esimerkkejä niistä tärkeistä investoinneista, jotka vahvistavat sekä pito- että vetovoimaa.

KUUMA-seudulle ennustetut lupaavat kasvuluvut voivat toteutua. Edellytyksenä kuitenkin on, että seudun kunnat huolehtivat vetovoimastaan ja pitovoimastaan. Tässä työssä tarvitaan niin kuntien, alueen yhdistysten, asukkaiden kuin yritystenkin aktiivista yhteistyötä ja vuoropuhelua.

Eemeli Peltonen
Kirjoittaja on Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (sd.)

2019-08-24T08:52:10+00:0024.8.2019|