Tiedote on julkaistu 3. toukokuuta 2024.
Hallintovaliokunnan sosialidemokraattiset jäsenet Eemeli Peltonen, Eveliina Heinäluoma, Saku Nikkanen ja Paula Werning kummastelevat sisäministeri Rantasen (ps.) ja oikeusministeri Meren (ps.) haluttomuutta käydä vakavaa keskustelua ampuma-aselainsäädännön tarkistustarpeista. Ministerien nuiva suhtautuminen asiaan herätti hämmästystä eduskunnan kyselytunnilla torstaina 2. toukokuuta 2024.
Hallintovaliokunnan demarit ovat tänään jättäneet aselainsäädännön tarkistustarpeista kirjallisen kysymyksenhallitukselle. Tänään uutisoitiin (Iltalehti 3.5.) myös, että sisäministeriön poliisitarkastaja Seppo Sivulan mukaan tilkkutäkkimäinen ampuma-aselaki vaatisi uudistamista.
– Suomessa on lähes 1,5 miljoonaa luvallista asetta, ja asukasmäärään suhteutettuna olemme maailman kärkeä aseiden määrässä. Onkin selvää, että myös luvallisiin aseisiin liittyy monia turvallisuusriskejä, joita on kyettävä ennakoimaan aselainsäädännössä. Kuluvana keväänä olemme saaneet kuulla useammasta valitettavasta tapahtumasta ja jopa tragediasta, joihin on liittynyt juuri laillinen ase. Näiden tapahtumien pohjalta olisikin tarkkaan selvitettävä, onko aselainsäädännössämme tarkistustarpeita, toteaa Eemeli Peltonen.
Hallintovaliokunnan demarit edellyttävätkin, että kevään tapahtumat otetaan huomioon, kun aselakiin tehdään kuluvalla hallituskaudella muutoksia. Myös vuonna 1998 vanhentuneen aselainsäädännön aikana myönnetyistä, mutta yhä voimassa olevista aseluvista tulee tehdä selvitys ja nykyisen lainsäädännön kanssa ristiriidassa olevat luvat kumottava taannehtivasti.
– On erikoista, että henkilöllä voi olla voimassa yli 26 vuotta sitten saatu aselupa itsesuojelua varten, vaikka laki on muuttunut ja henkilön oma elämäntilanne on todennäköisesti myös muuttunut kahden vuosikymmenen aikana. Ministeri ei myöskään osannut vastata kyselytunnilla kysymykseen siitä, kuinka paljon näitä lupia on vielä olemassa. Siksi olisi tarpeellista tehdä pikainen selvitys näiden lupien määrästä ja tarpeellisuudesta. Hallitusohjelmassa on myös sinänsä kannatettavia kirjauksia laittomien aseiden rangaistavuuden koventamisesta ja tunnusmerkistön tarkistamisesta, mutta hallituksen tulisi tässä tilanteessa laajentaa tätä lainsäädäntötyötä myös laillisiin aseisiin. Kuluvan kevään tapahtumissa on nimenomaan luvalliset aseet olleet keskiössä. Odotamme tässä hallitukselta toimia ja esitysten tuomista eduskuntaan, sanoo Eveliina Heinäluoma.
Hallintovaliokunnan demarit esittävät tarkastelua myös sen osalta, onko aseiden turvallisessa säilyttämisessä velvoitteet ja sanktiot oikealla tasolla.
– Suomessa on luvallisia aseita useissa kotitalouksisissa esimerkiksi harrastuksen myötä. Ylivoimainen enemmistö suomalaisista, jotka käyttävät aseita metsästyksessä tai muissa harrastusyhteyksissä käyttää aseita vastuullisesti, huolellisesti ja lain kirjaimen mukaisesti. On selvää, että ampuma-aseiden oikea ja huolellinen säilyttäminen onkin yksi aseturvallisuuden peruskivistä ja valitettavasti yksikin laiminlyönti voi johtaa traagisiin seurauksiin. Oleellinen asia on, että velvoitteiden täytyy olla riittävän tiukat ja niiden laiminlyömisestä tultava tuntuvat seuraamukset, huomauttaa Saku Nikkanen.
Hallintovaliokunnan demarit pitävät tervetulleena myös keskustelua aseiden käsittelyn promillerajasta.
– Ampuma-aseet ja päihtymystila ovat erityisen vaarallinen yhdistelmä. Viimeaikaisten tapahtumien myötä on esiin noussut aselainsäädäntömme puute siltä osin, että alkoholin vaikutuksen alaisena aseen käyttö ei ole erikseen suoraan rangaistavaa. Myös ministeri Rantanen totesi eduskunnassa, että aseiden käytössä alkoholin osalta on oltava nollatoleranssi, mutta ei nähnyt tarvetta lakimuutoksiin. Tulisiko kuitenkin tämän nollarajan näkyä selkeämmin myös lainsäädännössämme, kysyy Paula Werning.
