Vappupuhe Tuusulassa

Tuusulan demareiden Torppa Wapussa pitämäni vappupuhe 1.5.2018

Arvoisat vapun juhlijat, hyvät ystävät!

Kiitos mahdollisuudesta saapua puhumaan tänne Hyrylän torpalle työn, kevään ja tulevaisuuden juhlapäivänä. Naapurikylän poikana tunnen itseni etuoikeutetuksi saadessani pitää elämäni ensimmäisen oikean vappupuheen juuri täällä Tuusulassa. Tunnettuna kulttuuripitäjänä Tuusulalla on ollut merkittävä rooli kansallisen kulttuuriperintömme kehtona. Viime vuosisadalla vaikuttaneen Tuusulanjärven taiteilijayhteisön työtä jatketaan tänä päivänä Tuusulan Taiteiden yössä, Meidän festivaaleilla ja Montturockissa. Näissä tapahtumissa meidän aikamme taitelijat luovat uutta kulttuuria Ahon, Halosen ja Järnefeltin jalanjäljissä.

Moni meistä onkin kulkenut kesäisenä päivänä Rantatietä tutustuen sen varrella sijaitseviin kulttuurikohteisiin ja pohtinut taiteilijayhteisön merkitystä Suomen kehitykselle. Kultakauden johtavat taiteen tekijät kokoontuivat Tuusulanjärven äärelle rakentamaan identiteettiä nuorelle kansakunnalle. Tässä arvokkaassa luomistyössä maamme tarinan sanoittamiseksi oli kyse ennen kaikkea Suomen tulevaisuudesta.

Juuri siksi haluan tänään täällä Tuusulassa puhua teille Suomen tulevaisuudesta ja siitä millaisena sen näen.

Hyvät ystävät,

Viime vuonna Suomi täytti sata vuotta. Tänä vuonna aloitamme matkan kohti Suomen uutta vuosisataa. Päätöksentekijöiden horisontti ei tässä ajassa voi olla vain vuosien tai edes vaalikausien päässä. On uskallettava katsoa pidemmälle. Tulevina vuosina on pystyttävä ratkaisemaan se, miten turvaamme sadassa vuodessa rakennetun hyvinvointiyhteiskunnan myös seuraaville sukupolville – lapsille ja lapsenlapsillemme.

Hyvinvointiyhteiskuntaa haastetaan tänään ennennäkemättömällä tavalla. Väestö ikääntyy ja syntyvyyden aleneminen uhkaa heikentää huoltosuhdetta entisestää. Eriarvoistuminen, nuorten syrjäytyminen ja tuloerojen kasvu ovat todellisia ongelmia, jotka täytyy ottaa vakavasti. Työllisyysasteemme ei edelleenkään ole muiden Pohjoismaiden tasolla, kuten sen pitäisi olla. Näiden haasteiden edessä yksikään poliittinen puolue ei voi jäädä toimettomaksi tai takertua menneisyyteen. Uusia ratkaisuja, avauksia ja ajatuksia kaivataan kipeästi Suomen haasteiden selättämiseksi.

Sen toteaminen, että hyvinvointiyhteiskunnan uudistaminen on välttämätöntä, ei kuitenkaan tarkoita vaihtoehdottomuutta. Politiikassa on aina viime kädessä kyse arvovalinnoista. Kulloisenkin maan hallituksen on tehtävä omat arvovalintansa ja pyrittävä viemään yhteiskuntaa eteenpäin parhaalla mahdollisella tavalla. Neljän vuoden välein käytävissä eduskuntavaaleissa hallitusten arvovalinnat ovat aina lopulta arvioitavissa.

Viime eduskuntavaalien jälkeen työnsä aloittanut pääministeri Juha Sipilän kolmen puolueen hallitus on saanut oman mahdollisuutensa vastata Suomen haasteisiin. Valitettavasti hallituksen työnäyte ei vakuuta.

Koulutusleikkaukset, työntekijöiden irtisanomissuojan heikentäminen ja aktiivimalli ovat vain esimerkkejä hallituksen päätöksistä, jotka ovat lisänneet epäluottamusta sekä epävarmuutta yhteiskunnassamme.

Nämä toimenpiteet ovat paljon lähempänä hyvinvointiyhteiskunnan romuttamista, kuin sen uudistamista.

Hallituksen toiminnassa kaikkein eniten luottamusta eivät ole heikentäneet niinkään sen yksittäiset päätökset vaan se yleinen toimintatapa, jonka hallitus on omaksunut kautensa aikana. Hallitus kieltäytyy kuuntelemasta kansalaisilta tulevia viestejä ja torjuu opposition esittämät vaihtoehdot sekä tarjoukset vuoropuhelusta. Merkittävissä uudistuksissaan se sivuuttaa asiantuntijoiden lausunnot ja jatkaa eteenpäin perustellusta kritiikistä piittaamatta.

Kaikkein räikeimmin hallituksen kestämätön ja suomalaiselle kansanvallalle vieras toimintatapa näkyy tällä hetkellä maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa. Hallituksen merkittävintä uudistusta, josta kenelläkään keskustan puoluetoimiston ulkopuolella ei ollut tietoakaan ennen viime eduskuntavaaleja, ajetaan eteenpäin härkäpäisesti. Eduskunta on ajettu poikkeuksellisen kiireellisellä lakien käsittelyaikataululla tilanteeseen, jossa valiokunnilla ei ole riittävästi aikaa perehtyä huolellisesti uudistuksen keskeisiin sisältöihin ja ehdottaa lakeihin niiden edellyttämiä korjauksia.

Mistä hallituksen kiire sote-uudistuksen kanssa oikein johtuu? Vastauksen olemmekin jo kuulleet suoraan kansalaisilta. Tuoreimman tutkimuksen mukaan ylivoimainen enemmistö suomalaisista keskeyttäisi hallituksen esittämän mallin mukaisen sote-uudistuksen valmistelun. Hallituksella on siksi kova kiire saattaa epäsuosittu uudistus voimaan ennen seuraavia eduskuntavaaleja, joista uudistuksen toteuttamiselle tuskin saataisiin valtakirjaa. Kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden parantamisen sijaan sote-uudistus näyttäytyy puhtaana valtapelinä, jossa tosiasialliset tavoitteet ovat muualla kuin palveluiden parantamisessa.

Hallituksen kiirehtiessä uudistuksensa kanssa sen ongelmat ovat käyneet kaikille yhä ilmeisemmiksi. Erityisen epäedullinen tuleva maakunta- ja sote-uudistus olisi toteutuessaan meille uusmaalaisille. Perustettava Uudenmaan maakunta aloittaisi jo valmiiksi taloudeltaan 300 miljoonaa euroa alijäämäisenä. Kun tulevat maakuntavaalitkin vielä käytäisiin kaikkien alueen kuntien yhteisessä 1,6 miljoonan asukkaan supervaalipiirissa, on lopputulos huolestuttava. Alueellisesti epäreilu vaalipiirijako johtaisi käytännössä siihen, että maakuntavaltuustoon valittaisiin edustajia pääasiassa Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta.

Pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien miehittämä maakuntavaltuusto tekisi säästöt varmasti muiden Uudenmaan kuntien kustannuksella. Kuka silloin olisi huolehtimassa Tuusulan tai muiden Keski-Uudenmaan kuntien palveluverkosta, lähipalveluista ja hyvän hoidon takaamisesta sitä tarvitseville kuntalaisille? En keksi lähihistoriastamme yhtä ainutta uudistusta, jota olisi viety eteenpäin näin huolimattomasti ja vastuuttomasti.

Uusimaa on koko Suomen kasvun veturi. Merkittävä osa maamme kasvusta ja kehityksestä tapahtuu juuri täällä. Niin sote-uudistuksessa kuin muissakin keskeisissä hankkeissaan hallitus sivuuttaa Uudenmaan erityispiirteet ja tulee siten vahingoittaneeksi koko Suomen kasvun edellytyksiä. On selvää, että sote-uudistuksen kaltaisessa uudistuksessa Uudellemaalle tarvittaisiin vähintäänkin erillisratkaisu, joka ottaisi huomioon alueen poikkeuksellisuuden suhteessa muihin perustettaviin maakuntiin.

Hyvät ystävät,

Seuraavat eduskuntavaalit käydään vajaan vuoden kuluttua, mikäli hallitus ei hajoa omiin kiistoihinsa sitä aikaisemmin. Eduskuntavaaleissa meillä on jälleen mahdollisuus vaikuttaa siihen suuntaan, johon haluamme Suomea vietävän. Vaaleissa kyse on ennen kaikkea Suomen tulevaisuudesta. Puolueiden on pystyttävä tarjoamaan suomalaisille uskottavia vaihtoehtoja maamme seuraavien vuosikymmenten suuntaviivoiksi.

Sosialidemokraatit ovat esittäneet oman vaihtoehtonsa seuraaviin eduskuntavaaleihin. Vaihtoehto rakentuu viiden uudistuksen varaan, joilla puolue haluaa lisätä työllisyyttä ja tasa-arvoa. SDP haluaa toteuttaa varhaiskasvatusuudistuksen, pidentää oppivelvollisuusikää, uudistaa perhevapaat ja sosiaaliturvan sekä toteuttaa työllisyyttä tukevan verouudistuksen. Näihin kaikkiin tavoitteisiin puolueella on tarjota toteuttamiskelpoiset mallit sekä keinot niiden rahoittamiseksi.

Näistä tavoitteista haluan korostaa erityisesti oppivelvollisuuden pidentämisen ja varhaiskasvatusuudistuksen tärkeyttä. Peruskoulu ei enää riitä pohjakoulutukseksi nykyisillä työmarkkinoilla. Toisen asteen koulutuksen suorittaneiden työllisyys on selvästi korkeampi kuin vain peruskoulun varassa olevien. Tätä taustaa vasten on huolestuttavaa, että niin moni joutuu jättämään toisen asteen opinnot kesken oppimateriaalikustannusten takia. Kenenkään ei pitäisi joutua jättämään vaikkapa lukiota kesken, koska kurssikirjat ovat liian kalliita. Oppivelvollisuutta pidentämällä toisesta asteesta tehtäisiin maksutonta, mitä myös riippumaton talouspolitiikan arviointineuvosto on pitänyt julkista taloutta pitkällä aikavälillä vahvistavana toimenpiteenä.

Varhaiskasvatusuudistuksen toteuttamalla puolestaan pyrittäisiin asteittain kohti maksutonta varhaiskasvatusta. Näin turvattaisiin aito mahdollisuus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen kaikille. Samalla ryhmäkoko pienennettäisiin nykyisestä. Laadukas varhaiskasvatus on niitä vaikuttavimpia investointeja, joita yhteiskunta voi tehdä. Se edistää myöhempää oppimista ja ehkäisee syrjäytymistä. Varhaiskasvatukseen siis kannattaa panostaa.

Keskeistä SDP:n esittämissä uudistuksissa on, että niillä lisättäisiin luottamusta yhteiskunnassamme. Luottamusta ja luottamuksen vaalimista tarvitaan, jotta Suomen uudistamista oikeudenmukaisesti voidaan jatkaa. Minä haluan, että oma sukupolveni voi vuosien päästä olla yhtä ylpeä rakentamastaan Suomesta kuin mitä me olemme voineet olla edeltäjiemme rakentamasta maasta.

Suomella voi olla vain yksi suunta ja se on eteenpäin, luottamusta vaalien, kohti entistäkin parempaa hyvinvointiyhteiskuntaa meille kaikille.

Näillä sanoilla haluan toivottaa kaikille iloista ja valoisaa vappua!