Sote ihmisen kokoiseksi

Kolumni on ilmestynyt Järvenpää-lehdessä 4. lokakuuta 2018.

Pääsen päivätyössäni eduskunta-avustajana seuraamaan läheltä valtakunnan päätöksenteon käänteitä. Viime viikkoina keskustelua politiikan kulisseissa on hallinnut epävarmuus hallituksen maakunta- ja sote-uudistuksen kohtalosta. Eduskunnan käytävillä kuiskutellaan jo, että koko uudistus on vaarassa kaatua ja siirtyä kevään eduskuntavaalien jälkeen työnsä aloittavan uuden hallituksen vastuulle.

En jää suremaan, jos maakunta- ja sote-uudistus syksyllä kariutuu hallituksen esittämässä muodossa. Uudistuksen valmistelun aikana on käynyt yhä selvemmäksi, ettei esitetyllä mallilla saavuteta uudistukselle asetettuja alkuperäisiä tavoitteita. Palveluiden rahoituksen turvaaminen ja kansalaisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen tuskin siis toteutuisivat toivotulla tavalla.

Maakunta- ja sote-uudistuksen kaatuessa ei kuitenkaan auta jäädä tuleen makaamaan. Suomi tarvitsee sote-uudistuksen, jolla paitsi pienennetään kansalaisten hyvinvointi- ja terveyseroja, myös parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua ja saatavuutta. Myös hoitoon pääsyä on nopeutettava. Tuskin yksikään puolue kiistää, etteikö näihin haasteisiin pitäisi yhdessä etsiä ratkaisuja.

Mutta mitä sote-uudistuksen epävarma tulevaisuus tarkoittaa Järvenpäälle ja muille Keski-Uudenmaan kunnille? Keski-Uudenmaan kunnille soten kaatuminen ei olisi maailmanloppu. Meillä soten kehittämiseen kuuden kunnan omin voimin on varauduttu kaukonäköisesti jo pidemmän aikaa.

Hyvinkää, Tuusula, Järvenpää, Nurmijärvi, Pornainen ja Mäntsälä päättivät vuosi sitten perustaa yhteisen sote-kuntayhtymän. Tämän Kuuden soteksi kutsutun kuntayhtymän avulla alueen kunnat ovat ottaneet sote-uudistuksen toteuttamisen alueellisesti omiin käsiinsä. Käytännössä kuntayhtymä tekee kunnat riippumattomaksi siitä, mitä valtakunnan uudistuksille tapahtuukaan kulloisellakin vaalikaudella.

Kuuden soten vastuulle on ensi vuoden alusta siirretty myös palveluiden tuotanto. Samalla kuntien nykyiset sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijät siirtyvät kuntayhtymän palvelukseen. Kyse on suuresta muutoksesta, jonka onnistunut toteuttaminen vaatii perusteellista valmistelua.

Kuuden kunnan yhteisen sote-kuntayhtymän onnistunut toimeenpano edellyttää paljon niin kuntayhtymän kuin kuntienkin henkilöstöltä, päätöksentekijöiltä ja asukkailta. Huolellisuus on valttia, eikä aikalisän ottaminenkaan ole aina pahitteeksi.

Jos kuntayhtymän toiminta saadaan käynnistymään sujuvasti, ovat hankkeen tavoitteetkin saavutettavissa. Silloin voimme kuntayhtymän moton mukaisesti tehdä soten ihmisen kokoiseksi.

Eemeli Peltonen

Kirjoittaja on Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja