Puhe Emil Cedercreutzin Ytin hevosen luovutusjuhlassa

Kiitospuheenvuoro Emil Cedercreutzin Ytin hevonen –veistoksen luovutusjuhlassa 11.5.2017

Hyvät kuulijat, arvoisat Emil Cedercreutzin säätiön edustajat,

Tutustuin ennen tätä tärkeää tilaisuutta hevosen merkitykseen kulttuurihistoriassa. Tietokirjailija Ritva Haavikon oivallinen teos Hevonen taiteessa, runoudessa ja historiassa paljastaa, että hevosta on kuvattu taiteessa vuosituhansien saatossa ehkä eniten meidän ihmisten jälkeen. Hevonen on toiminut eri aikoina, milloin työn, vapauden ja voiman symbolina, keskeisenä aiheena myös suomalaisille taiteilijoille.

Aiheen yleisyys ei yllätä, kun pysähtyy pohtimaan hevosen merkitystä maailmanhistoriassa. Ihmisen ja hevosen vaiheet historiassa kietoutuvat yhteen tiiviisti. Maatalous, jonka turvin pysyvän asutuksen perustaminen kävi mahdolliseksi, edellytti hevosvoiman valjastamista. Sen varaan kaikkein suurimmatkin sivilisaatiot oli aikojen alussa rakennettava. Myös tänä vuonna itsenäisyytensä satavuotista taivalta juhlistavan Suomen kansalliset juuret ovat vahvasti maataloudessa ja sen hyödyntämisessä.

Tänään Järvenpään kaupungille luovutettava Emil Cedercreutzin Ytin hevonen tullaan vuoden 2018 aikana sijoittamaan Järvenpään taajaman perustajan Bjarne Westermarckin mukaan nimettyyn Westermarckin puistoon. Sijoituspaikka on erinomainen erityisesti siksi, että näiden kahden kulttuurivaikuttajan väliltä löytyy monia yhtymäkohtia. Cedercreutzia ja Westermarckia yhdisti ennen kaikkea heidän suuri kiinnostuksensa maataloutta ja sen kehittämistä kohtaan edellisellä vuosisadalla.

Cedercreutzin kiinnostus maataloutta kohtaan oli peruja hänen lapsuusvuosiltaan. Hänen isänsä oli tilanomistaja, jonka tiedetään tutustuttaneen myös poikansa tilan moniin töihin. Maataloustyö – jossa hevosella oli tietenkin keskeinen rooli – oli tästä syystä myöhemmin tärkeä innoittaja ja aihe Cedercreutzin veistostaiteessa. Tästä myös Ytin hevonen on hyvä esimerkki.

Järvenpään paikallishistoriallisesti tärkeän Järvenpään kartanon omistanut Bjarne Westermarck sai jo omana aikanaan paljon tunnustusta niistä edistysaskeleista, joita kartanon tiloilla oli otettu maanviljelyssä käytettyjen menetelmien uudistamiseksi. Kasvinjalostus sekä uuden tekniikan hyödyntäminen maanviljelyssä tuottivat Westermarckille useita kansallisesti merkittäviä huomionosoituksia.

Tämän keskeisen yhtymäkohdan lisäksi myös ajankohta Ytin hevosen sijoittamiselle Järvenpäähän on oivallinen. Juhlistamme tänä vuonna paitsi Suomen itsenäisyyden satavuotista taivalta, myös Bjarne Westermarckin 120-vuotisjuhlavuotta. Hänen työtään ja merkitystään tunnetuksi tekemään perustettiin tammikuussa oma perinneyhdistys, jonka varapuheenjohtajana voin kertoa, että yhdistyksen parissa on laajasti iloittu uutisesta Ytin hevosen sijoittamisesta Westermarckin nimikkopuistoon juuri juhlavuonna.

Keskeisellä sijoituspaikalla Järvenpäässä voidaan mahdollistaa molempien merkkihenkilöiden – Westermarckin ja Cedercreutzin – tunnetuksi tekeminen myös kaupunkilaisten parissa. Olen varma siitä, että järvenpääläiset löytävät ja ottavat Ytin hevosen omakseen osana kaupungin vauhdikkaasti kasvavaa ja kehittyvää kaupunkikuvaa. Samalla veistoksen sijoittaminen vahvistaa kaupungin ilmettä elinvoimaisena kulttuurikaupunkina, jonka aarteista jokaisella meistä on mahdollisuus nauttia.

Haluan Järvenpään kaupungin puolesta kiittää Emil Cedercreutzin säätiötä ja säätiön hallitusta sekä kaikkia hankkeessa Ytin hevosen Järvenpäähän sijoittamiseksi mukana olleita. Teidän ansiostanne Järvenpäällä on jälleen mahdollisuus sijoittaa merkittävää veistostaidetta kaupungin alueelle.