Kyllä kuntaliitokselle, ei pormestarimallille

Mielipidekirjoitus on ilmestynyt Keski-Uusimaassa 25.8.2016.

Kuntajohtajat Hannu Joensivu ja Erkki Kukkonen esittivät Keski-Uusimaan haastattelussa (17.8.) Tuusulan ja Järvenpään kuntaliitosta. Kaksikko perusteli esitystään muun muassa sillä, ettei nykyisenlaiseen hallinto- ja palveluverkkoon ole enää varaa hallituksen maakunta- ja sote-uudistusten toteutuessa.

Esitys kuntaliitoksesta on mielestäni tärkeä ja tervetullut. Toivoin liitoksen toteutumista jo edellisellä kerralla, kun Keski-Uudellamaalla pohdittiin kahdeksan kunnan kuntaliitosta. ”Pikkukakkosen” toteuttamiseen ei valitettavasti silloin riittänyt poliittista tahtoa muiden liitosvaihtoehtojen kariuduttua.

Tuusula ja Järvenpää muodostaisivat yhdessä monin tavoin luontevan kuntakokonaisuuden. Se mahdollistaisi vihdoin kahden kunnan läpi kulkevan radanvarren kasvupotentiaalin hyödyntämisen. Keinotekoiset raja-aidat eivät enää estäisi järkevää maankäyttö- ja asuntopolitiikkaa kuntien alueella.

Kehyskuntien asuntotuotannolla voisi olla tulevaisuudessa merkittävä rooli valtakunnallisen asuntopulan lievittämisessä. Koska Järvenpäästä alkaa jo maa-alue loppua, toisi Tuusula mukanaan reilusti rakentamiselle välttämätöntä tonttitilaa.

Ennen mahdollista kuntaliitosta on kuitenkin ratkaistava kysymys uuden kunnan hallintomallista. Asiassa voi kyteä vielä koko liitoksen estävä kiista. Uskon, että järvenpääläiset eivät hevillä kelpuuta Tuusulan valtuuston enemmistön kaavailemaa pormestarimallia, jonka on määrä toteutua tulevien kuntavaalien jälkeen.

Järvenpään kuntapäättäjät eivät ole innostuneita pormestarimallista. Myös tämän lehden palstoilla mallia vastaan on käytetty perusteltuja puheenvuoroja.

Pormestarimallia perustellaan usein siitä syystä, ettei keskeisillä luottamushenkilöillä riitä aikaa päätoimensa ohessa keskittyä kuntapolitiikkaan. On vaikea ymmärtää, miten tämä ongelma olisi enää ajankohtainen sote-uudistuksen viedessä kunnilta puolet niiden tehtävistä. Pormestareista tulisi väkisinkin lähinnä seremoniallisia ja kalliita palkkapoliitikkoja.

Nykyisin käytössä oleva virkamiesvetoinen kuntajohtajamalli on toivottavasti myös uuden Tuusulan ja Järvenpään muodostaman kunnan hallintomalli. Kansalaisten osallisuutta ja luottamushenkilöiden vaikutusvaltaa voidaan kasvattaa uuden kunnan hallinnossa myös muilla tavoin kuin luomalla tarpeetonta pormestarijärjestelmää.

Eemeli Peltonen
Kirjoittaja on Järvenpään kaupunginvaltuutettu (sd.) ja sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja